"Nyt on mukava olla lihakauppiaana Karigasniemellä", hehkuttaa rajakauppias Seppo Härkönen. Kauppakeskus Härkönen Oy:n lihamyynti ponkaisi uuteen nousuun viime perjantaina, heti sen jälkeen kun Norja oli nostanut lyhyitä ulkomaanmatkoja koskevat lihan tuontikiintiöt kolmesta kymmeneen kiloon henkeä kohti.
Härkönen ei iloitse vain omasta vaan koko kylän puolesta sillä rajan takaa tulevat siankyljen ja naudanpaistin hamstraajat käyttävät halukkaasti muitakin kylän palveluita.
Rajakaupan noususta hyötyvät muun muassa autokorjaamot ja bensakauppiaat. Polttonesteet - varsinkin diesel - ovat Suomessa edelleen huomattavasti halvempia kuin naapurissa ja norjalaisille kelpaavat hyvin myös rakennustarvikkeet ja halot.
Liha on kuitenkin Suomen ja Norjan välisessä rajakaupassa ylivoimaisesti tärkein houkutin. Norjalaisessa mediassa onkin laskettu, että viisihenkinen perhe voittaa pelkässä lihakaupassa 336 euroa ostaessaan koko sallitun kiintiön eli 50 kiloa. Kun lihan päälle ynnätään muut Suomessa edulliset tuotteet, voi kokonaissäästö houkutella asiakkaita rajakauppaan satojen kilometrien päästä.
Myös vahva kruunu edistää rajakauppaa, jonka odotetaankin nyt kasvavan kaikkialla Norjan vastaisella rajalla: Kilpisjärvellä, Enontekiöllä, Karigasniemellä, Nuorgamissa ja Näätämössä.
Alkoa kaivataan rajalle
Härkösen mukaan norjalaiset ovat hyvin tietoisia muuttuneista kiintiöistä ja kerralla ostetut lihamäärät nousivat heti kuuteen tai yhdeksään kiloon. Hän uskoo lihamyynnin kasvavan ainakin 20 prosenttia.
"Rajan molemmin puolin ollaan yhtä iloisia", Härkönen nauraa. Edes norjalaiset kauppiaat eivät ole nostaneet meteliä kiintiöiden lisäämisestä.
Lihakiintiöiden muuttuminen sisältyy Norjan valtiovarainministeriön uusiin matkatavaramääräyksiin. Alle 24 tuntia kestäviltä ulkomaanmatkoilta hankittujen ostosten korkein kruunumäärä nousi 2 000 kruunusta 3 000 kruunuun.
Sokeria ja maataloustuotteita koskeneet kiintiöt (5 ja 10 kiloa) poistettiin kokonaan, samoin monia muita hyödykkeitä kuten autonosia ja -renkaita, kylmälaitteita ja urheiluvälineitä koskenut tullausvelvollisuus.
Vain alkoholin ja tupakan tuontikiintiöt pysyivät ennallaan.
"Kyllä me on kärsittykin", Härkönen siunaa vapaampaa kauppaa. Hän on työskennellyt rajakaupassa kolmekymmentä vuotta ja muistaa hyvin 80-luvun, jonka alkupuolella Norja kutisti lihakiintiöt ensin viiteen ja pian sen jälkeen kolmeen kiloon.
Viime vuodet ovat olleet rajakaupalle erityisen synkkiä: karjataudit laihensivat vuonna 2001 rajasulkuineen ensin lihan pääsiäiskauppaa ja sitten joulukauppaa.
Seuraavaksi tulikin sitten euro, josta norjalaiset eivät vieläkään ole toipuneet. Noin 70 prosenttia norjalaisista asiakkaista maksaakin ostoksensa nykyään luottokortilla.
"Nämä ei riitä mihinkään nyt", Härkönen harmittelee tilojaan, joita kuitenkin riittää yhden elintarvike- ja yhden rakennustarvikehallin verran. Hän aikoo rakentaa 260 neliötä uutta tilaa tekstiileille ja käyttötavaralle - ja lihalle. Laajennuksesta löytyisivät tilat myös viinakaupalle.
Karigasniemellä uskotaan, että Alko olisi kylälle vielä suurempi piristysruiske kuin Nuorgamille, jossa Alkon menestys on lyönyt ällikällä kaikki.
Nuorgamin Alkon myymäläpäällikkö Tapio Kotimaa vahvistaa viinakaupan käyvän yhtä hyvin kuin Ivalossa, jonka myynnissä on sentään mukana Saariselkäkin.
Karigasniemellä ostovoimaa olisi rajan takana kolme kertaa enemmän kuin Nuorgamissa.
"Myynnin kasvattaminen sopii huonosti meidän toiminta-ajatukseen", haalistaa Alkon Pohjois-Suomen piiripäällikkö Ari Nyberg karigasniemeläisten toiveet. Myymälöitä rakennetaan lähinnä suomalaisille kuluttajille, ei rajakauppaa varten. Nuorgamin myymälä paikkasi osaltaan myymäläverkkoa, tosin vasta norjalaiset asiakkaat tekivät siitä kannattavan.
Alkolla on norjalaisiakin asiakkaita palvelevia tilauspalvelupisteitä pitkin rajaa, myös Karigasniemellä. Seuraavaa myymäläverkon laajennusta juhlitaan tammikuun lopussa Saariselällä.