Koiria ja kissoja löytyy myös allergiaperheistä. Allergeenitonta rotua ei ole, mutta eläinyksilöiden välittämien allergeenien määrä voi vaihdella.
Perheessä on allergiaa, mutta mieli tekisi hankkia koira tai kissa. Uskaltaisiko kuitenkaan? Monissa allergiaperheissäkin pohditaan lemmikin hankkimista.
Allergia- ja astmaliitossa ei täysin tyrmätä ajatusta, sillä lievien oireiden kanssa voi pärjätä. Myös omalle lemmikille siedättyminen on mahdollista.
Tosin etukäteen ei voi tietää, ketkä siedättyvät ja ketkä eivät.
– Jos allergiaoireet ovat vaikeita, eläintä ei yleensä kannata hankkia. Jos allergiatesteissä on todettu lievä allergia, eivätkä oireet ole vakavia, ei lemmikin hankinnalle välttämättä ole estettä. Verikokeet ja ihotestit kertovat allergiataipumuksesta, mutta oireilu ratkaisee, kertoo allergianeuvoja Kaisa Toikko Allergia- ja astmaliitosta.
Toikon mukaan heille tulee paljon kyselyitä, voiko omalle lemmikille siedättyä.
– Ihmiset reagoivat todella yksilöllisesti. Jatkuva silmien kutina voi olla hankala ja kiusallinen oire. Oireita kannattaa kuitenkin lääkitä hyvin heti alusta asti esimerkiksi antihistamiineilla, silmätipoilla ja nenäsuihkeilla. Parhaimmillaan oireet voivat lieventyä, kun niin sanottua luontaista siedättymistä tapahtuu.
Kun oireet pysyvät kurissa, lemmikin pidolle ei ole estettä. Toikko muistuttaa kuitenkin, että on myös mahdollista, että oireet pahenevat lemmikin hankkimisen myötä.
– Hengitysoireisiin kannattaa suhtautua aina vakavasti.
Allergeenitonta rotua ei Toikon mukaan ole olemassa: kaikille roduille ja eläinlajeille voi tulla allergiseksi.
– Karvapeitteen paksuus ei ratkaise, sillä oireita voi tulla vaikka karvattomasta kissasta. Sen sijaan on havaittu, että eläinyksilöt erittävät eri määrän allergeenejä. Tuttavan kissan tai koiran lainaaminenkin antaa suuntaa, mutta parasta olisi etukäteen kokeilla pitää hetken aikaa juuri sitä eläintä, jonka suunnittelee hankkivansa.
Jos yksi kissa tai koira ei aiheuta oireita, voiko allerginen siis huoletta hankkia toisenkin?
– Vaikka ensimmäisestä kissasta ei tulisi oireita, se ei takaa, etteikö toisesta voisi tulla.
Hyvästä siedättymisesimerkistä Kaisa Toikko käy myös itse: hän on allerginen, mutta hänellä on kaksi kissaa ja koiraa.
Kissojen kanssa jo vauvasta lähtien
Oululaisella Annina Laitilalla on astmadiagnoosi, ja hän on allerginen siitepölylle, koirille, jyrsijöille, hevosille ja kissoille.
Silti hänen kotoaan löytyy kolme kissaa: yksi sekarotuinen, pitkäkarvainen Lordi-kissa ja kaksi itämaista lyhytkarvaa Kapu ja Milli. Lisäksi hän toimii Po-PoPet ry:n vapaaehtoisena ja tarjoaa tarvittaessa sijaiskodin löytökissoille.
– Olen ollut kissojen kanssa tekemisissä jo vauvasta lähtien. Lapsena minulla todettiin allergia ja lukiossa tuli astmaoireita. Minulla on ollut aina kissoja, mutta olen siedättynyt niille, Laitila kertoo.
Oireita hänelle tulee tosin edelleenkin aina silloin, kun perheeseen tulee uusi kissa. Kun itämaiset lyhytkarvakissat muuttivat hänen luokseen kolme kuukautta sitten, Laitilaa aivastutti ja nenää kutitti.
– Oireet ovat jo hellittäneet, mutta ihoa kutisee vielä hieman. Oireilu on lievää. Olen huomannut, että tottuminen uuteen kissaan vie minulta aina kolmesta kuuteen kuukauteen. Vain yksi siamilainen kissa ei aiheuttanut missään vaiheessa oireita.
Kissojen pito ei aiheuta Laitilan kodissa erityisjärjestelyjä, mutta ennen kuin hän menee kyläpaikkaan, jossa on koira, hän ottaa allergialääkkeen.
Kissojen sijaiskotitoimintaan ryhtyminen ei silti arveluttanut Laitilaa, sillä kissoista johtuvat allergiaoireet ovat hänellä lievempiä kuin esimerkiksi koirista aiheutuvat.
– Riittää, kun koira nuolaisee kättäni tai silitän sitä, niin saan voimakkaita oireita. Kaikista pahin on ollut tähän mennessä kaverini kesyrotta. Siellä kyläillessäni meinasin tukehtua. Perusarjessa en ole tarvinnut astmapiippua vuosikausiin.
Sopiva koira kokeilujen jälkeen
Narttukoirat Iitu ja Ava juoksevat haukkuen vieraita vastaan. Niiden lisäksi oululaisen Essi Vallen kotona pyörii kaksi viisiviikkoista pentua: Hiltonin Hilda ja Hulda. Meno on melkoinen.
Valle on vaikeasti allerginen paitsi monille ruoka-aineille myös useimmille eläimille.
Vuonna 1996 hänellä todettiin astma.
– Ala-asteiässä minulla todettiin siitepölyallergia ja joitakin ruoka-aineallergioita. Aikuisiällä allergioita on tullut enemmän. Olen allerginen muun muassa pähkinälle, tuoreille hedelmille ja kasviksille sekä kissoille, koirille ja hevosille. Myös voimakkaat tuoksut aiheuttavat minulle oireita, Valle kertoo.
Vierailut kyläpaikoissa, joissa on kissa, jäävät usein lyhyiksi, sillä Vallen silmät turpoavat ja henkeä alkaa ahdistaa.
Hänen siskonsa kuitenkin vinkkasi coton de tuléar -rotuisista koirista, jotka ovat sopineet joihinkin allergiaperheisiin. Useiden kokeilujen jälkeen Essi Valle uskalsi vuonna 2007 ottaa itselleen cotonin, sillä niistä allergiaoireita ei tullut toisin kuin muista koirista.
– On aivan ihanaa, kun on löytynyt rotu, joka sopii minulle. Kun ensimmäinen koirani sai pentuja, jätin yhden itselleni. Pentukarva saattaa joskus vähän allergisoida. Oireita voi tulla myös turkin harjauksen ja pesun yhteydessä, mutta muuten niitä ei tule.
Tällä hetkellä Essi Vallella on viisi omaa coton-koiraa. Sen lisäksi hänellä on ollut pienimuotoista kenneltoimintaa jo parin vuoden ajan.
– Olen näitä allergiaperheisiinkin myynyt, mutta edellytän aina, että koiraan käydään rauhassa tutustumassa.
Testaa sietokykysi
Kun allergiaperheeseen hankitaan lemmikkiä, kannattaa huomioida ainakin seuraavat asiat:
Testaa sietokykysi. Altista tietoisesti itseäsi ja hakeudu eläinkontakteihin. Se antaa suuntaa oireilusta.
Harkitse huolella: ota lainaan lemmikki (mielellään se yksilö, jota olet hankkimassa).
Allergiatestit eivät kerro koko totuutta, vaan oireet ratkaisevat.
Lievät oireet voivat siedättyä pois, kun perheeseen hankitaan lemmikkieläin.
Eläintä ei kannata päästää makuuhuoneeseen, sillä lakanoissa olevat allergeenit menevät helpommin esimerkiksi kasvojen alueelle ja voivat pahentaa oireilua.
Allergeenitonta koiraa tai kissaa ei ole, mutta eri rotujen välillä on eroja. Merkittävimmät erot allergeenituotannossa ovat eläinyksilöiden välisiä, sillä allergiaoireiden aiheuttajana ovat eläimen hilse ja eritteet.
Oireiden hoito tärkeää
Eläinallergiaa esiintyy noin 15 prosentilla suomalaisista. Tyypilliset oireet ovat allerginen nuha sekä silmäoireet, kuten kutina ja punoitus.
Lieviä oireita hoidetaan antihistamiinitableteilla, silmätipoilla ja nenäsuihkeilla. Hengitystieoireet ovat aina syy hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Siedätyshoidosta saattaa olla apua. Sitä annetaan koira-, kissa- ja hevosallergiaan.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto.
