Neuvostomiehitystä vastaan taistellut partisaanijohtaja ja kansallissankari haudataan lauantaina.
Vilna
Liettuan Vilnassa haudataan tänään lauantaina yksi maan suurista kansallissankareista. Neuvostomiehitystä vastaan taistellut partisaanijohtaja Adolfas Ramanauskas-Vanagas lasketaan hautaan kello 15 Antakalnisin hautausmaalla.
Valtiollisten hautajaisten seremoniat kestävät kaikkiaan kaksi päivää. Kansallissankarin ruumis tuotiin jo perjantaiaamuna Vilnan yliopiston sisäpihalle, Pyhän Johanneksen kirkkoon, jossa yleisö pääsi jättämään jäähyväisensä.
Arkku on kirkossa nähtävänä lauantain keskipäivään asti. Iltapäivällä menoihin kuuluu Liettuan puolustusvoimien jäähyväisseremonia ja arkkipiistan pitämä messu.
Historiallinen kokous ladon alla
Ramanauskas-Vanagas teloitettiin marraskuussa 1957. Tämän vuoden kesäkuussa historiantutkijat löysivät hänen hautapaikkansa. Tutkimukset paljastivat uusia yksityiskohtia partisaanijohtajan kidutuksesta ja teloituksesta. Tutkijat löysivät esimerkiksi terävän aseen jälkiä kallon silmäkuopasta.
Ramanauskas-Vanagas oli tärkeimpiä johtajia neuvostomiehitystä vastaan taistelleessa vastarintaliikkeessä. Hänet tunnettiin koodinimellä Vanagas, haukka.
Partisaanit, jotka tunnetaan myös metsäveljinä, pitivät helmikuussa 1949 kokouksen, joka on tärkeä osa nyky-Liettuan historiaa. Minaičiain kylässä, ladon alla sijaitsevassa bunkkerissa, partisaanien johtajat perustivat Liettuan vapaustaistelun liikkeen, jonka päämääränäna oli itsenäinen Liettua. Ramanauskas kuului julistuksen allekirjoittajiin.
Julistuksessa todettiin, että miehityksen aikana vapautustaistelun liikkeen neuvosto on maan laillinen hallitus. Siinä myös määriteltiin, että itsenäistä Liettuaa johtaa tulevaisuudessa parlamentti, joka on valittu demokraattisilla vaaleilla.
Ramanauskas-Vanagas nousi myöhemmin liikkeen liikkeen aseellisten joukkojen ylipäälliköksi ja neuvoston puheenjohtajaksi.
Asemaa ei käy kyseenalaistaminen
Partisaanipäällikön asemasta kertoo jotain se, kuinka rajuja reaktioita hänen sankaruutensa kyseenalaistaminen saa aikaan.
Helsingin Sanomat haastatteli tammikuussa liettualaista kirjailijaa Ruta Vanagaitea, joka tutki Ramanauskas-Vanagasiin liittyviä merkintöjä KGB:n arkistoissa. Vanagaite halusi selvittää, onko kansallissankarilla yhteyksiä saksalaismiehityksen aikana tapahtuneeseen holokaustiin.
Todisteita ei löytynyt, mutta Vanagaite löysi merkintöjä, joiden mukaan partisaanien johtaja olisi lupautunut KGB:n ilmiantajaksi. Kerrottuaan tästä kirjailija joutui viharyöpyn kohteeksi. Vanagaiten kustantamo ilmoitti vetävänsä pois markkinoilta kaikki Vanagaiten kirjat ja tuhoavansa jäljellä olevat kappaleet.
Liettuan Helsingin-suurlähetystö reagoi Helsingin Sanomien juttuun tiedotteella, jossa käsiteltiin pitkästi varsinkin holokaustiin liittyviä herkkiä kysymyksiä.
– On dokumentoitu selvästi, että Ramanauskas-Vanagas ei osallistunut holokaustiin. Myös Liettuan juutalainen yhteisö on sanoutunut irti julkisista väitteistä, joiden mukaan Ramanauskas-Vanagas olisi mahdollisesti osallistunut holokaustin rikoksiin, suurlähettiläs Valdemaras Sarapinas kirjoitti Facebookissa.
Vapaustaistelun johtaja
Adolfas Ramanauskas-Vanagas osallistui vuonna 1941 Neuvostomiehityksen vastaiseen kansanousuun ja liittyi partisaaneihin vuonna 1945.
Vuonna 1945 hän löysi puolison partisaanien joukosta ja avioitui Birute Mažeikaiten kanssa.
Vuonna 1949 partisaanien johtajat allekirjoittivat julistuksen itsenäistä ja demokraattista Liettuaa ajavan vapautusliikkeen perustamisesta. Ramanauskas-Vanagas kuului allekirjoittajiin ja nousi myöhemmin liikkeen johtajaksi.
Aseellinen vastarinta päättyi Liettuassa 1953. Sen jälkeen Ramanauskas-Vanagas kirjoitti muistelmansa, jotka säilyivät piilossa koko miehitysajan ja julkaistiin Liettuan itsenäistyttyä.
KGB löysi perheen vuonna 1956. Partisaanien johtaja teloitettiin ja vaimo lähetettiin työleirille.
Lähde: Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuskeskus