Tunnin ajomatkan päässä Vilnasta, keskellä Liettuaa sijaitsevan Kaunasin lähes 400 000 asukkaan kaupungin reunamalle on kohonnut valtaisa ostosparatiisi Mega. Pysäköintialueen viherkaistoille on juuri kylvetty nurmikko, ja piha-alueen viimeistelytyöt ovat loppusuoralla. Kauppakeskuksen pyöröovet kääntyvät vielä verkkaasti. Ulkona kovaääniset huutavat ilmaan täyttä kurkkua musiikkia ja mainoksia, mutta muutoin maanantain kauppapäivä näyttää käynnistyneen melko uneliaasti.
Ostosjätissä toimivan Rimi hypermaketin operatiivinen johtaja Alvydas Sustikas kertoo, että liettualaiset vasta opettelevat shoppailua uutukaisessa Megassa. Tilastojen mukaan isot marketit kuitenkin nopeaan tahtiin vievät osuuksia pikkukaupoilta ja toreilta, joilla vielä takavuosina kaupunkilaisetkin tekivät huomattavan osan ostoksistaan.
Keskon kansainvälisiä toimintoja johtava Matti Vatanen sanoo, että Liettuaan kohdistuvat suurimmat kasvun odotukset Baltiassa. Keskolle Viro on vielä edoton ykkönen, mutta taloudellisen kasvun potentiaalissa Liettua on lupaavin.
Suomalaiset mammutit
"Viikonloput hypermarketissa ovat jo vilkkaita. Viime viikonloppuna seurasin, kuinka täällä oli selvästikin sellaisia perheitä, jotka olivat tulleet tänne ajanviettoon ostosten lomassa", Sustikas kertoo opastaessaan suomalaistoimittajia hyllyjen välissä.
Rimi houkuttelee ruokakauppaan asiakkaita mammuttimarkkinoilla, joiden idea sinisiä mammutinkuvia myöten on lainattu Rimin toisesta emämaasta Suomesta, citymarketeista. Toinen emämaa on Ruotsi, sillä Kesko ja ICA omistavat puoliksi Baltian johtavaksi ruoan vähittäiskaupaksi tähtäävän Rimin.
Megan ruokakaupassa suomalainen katselee katselee jopa kateellisena palvelutiskejä. Ihania leivonnaisia, ja taatusti tuoretta kalaa voi valita vesialtaissa uiskentelevien vonkaleiden joukosta. Lihatiski on monipuolinen ja tuotteet houkuttelevia. Rimin Liettuan toimitusjohtaja Paulo Peereboom kertoo, että kaikki liha on kotimaista ja käsitellään kaupan tiloissa.
Asiakasta palvellaan
Liettualaiseen kauppakulttuuriin kuuluu vielä palvelu, vaikka oltaisiin jättivalintamyymälässä. Asiakaspalvelu on yksi osa sitä strategiaa, jolla Kesko aikoo valloittaa lisää osuuksia Baltiassa. Rautakaupassakin voi osoittaa vitriinistä helan tai koukun, jonka tapaista on etsimässä. Alhaisen palkkatason vuoksi henkilökuntaa voi pitää enemmän kuin Suomessa. Sen löytäminen vain käy koko ajan vaikeammaksi, kun nuori väki pakenee parempien palkkojen perässä muihin maihin, nyt varsinkin Irlantiin.
"Soitin eräälle myyjällemme, että pääsetkö maanantaina töihin. Hän vastasi, että ei voi tulla kun on Irlannissa. Ei ollut hoksannut edes irtisanoutua täällä", Peereboom kuvaa arkipäivän ongelmia.
Kauppakeskuksen siisteillä, viimeisen kauppakeskusmuodin mukaisilla käytävillä kulkee hyvin toimeentulevien näköisiä vanhempia mukanaan tavallisimmin pari ala-asteikäistä lasta. Jäätelöpuotien luona vierähtää tovi, kun valinnanvaraa on loputtomiin.
Silmiin pistävää on kenkäkauppojen määrä. Keskon kansainvälistymistoimia johtava Matti Vatanen kertoo, että liettualaiset ovat kenkäfriikkejä. Se on perua menneiltä vuosilta, jolloin vaatteet tehtiin itse, mutta kengät piti ostaa. Statusarvo on pysynyt.
Uudet isot marketit ovat jo tavoittaneet kasvuun kiinni päässet hyväosaiset liettualaiset, mutta esimerkiksi rautakaupan puolella jopa kolmen hintakategorian valikoimilla houkutellaan muita perään. Rikkaille on kalliita ivävaltalaisia kylpyhuonekalusteita, laihemmalle kukkarolle Turkissa valmistetut vessanpytyt.
Megan rautakauppaa ei heti tajua rautakaupaksi, sillä tuotevalikoima alkaa leluista, siivoustarvikkeista ja polkupyöristä. Myyntiartikkeleita on sata tuhatta, puolet enemmän kuin suomalaisessa Rautakeskon kaupassa. Muutoin uudessa kaupassa on suomalainen konsepti, ja kunhan päästää puutarhaosaston kesäpihalle, on kuin olisi tullut kotiin. Myös liettualaisten sormet syyhyävät taimien ja istuttamisen kimpuun.