Baltian maat ovat olleet investoijille mielenkiintoisia kohteita pienuudesta huolimatta. Erityisen paljon ulkomaista pääomaa on virrannut Viroon, mutta myös Latvia ja Liettua ovat saaneet osansa.
Viron etumatka huolestuttaa selvästi balttimaista suurinta eli Liettuaa. Maan kehitystoimiston johtaja Remigijus Kabecius pitää pyytämättä pitkän esitelmän siitä, miksi Liettua on ulkomaiselle investoijalle parempi kohde kuin Viro.
Kabeciusin mukaan Liettua on väestömäärältään isompi, se on lähempänä suuria markkinoita, sen tuottavuus on hitusen parempi ja ennen kaikkea tuottavuus suhteessa palkkoihin on Liettuassa selvästi parempi. EU:n läntisten jäsenmaiden palkat ovat 6-8 kertaa korkeammat kuin Liettuassa.
Liettuassa on myös Baltian ainoa ympäri vuoden jäättömänä pysyvä satama (Klaipeda) ja ainoa ydinvoimala Ignalina, joka tosin suljetaan muutaman vuoden sisässä.
Voi olla, että sen korvaajaksi rakennetaan uusi ydinvoimala.
Liettuan talouskehitys on viime vuodet ollut kunnioitettavan nopeaa. Viime vuonna kasvu hipoi kymmentä prosenttia, mikä oli korkein lukema koko nykyisen EU:n alueella. Samaan aikaan maassa ei ollut minkäänlaista inflaatiota. On kuitenkin muistettava, että lähtötilanne kaikissa kolmessa Baltian maassa oli alhainen. Latvia on yhä köyhin EU-maa ja Liettua toiseksi köyhin.
Kabecius väittää, että keskeisin selitys Liettuan nopeisiin kasvulukuihin on korkea koulutustaso. Se on Unescon lukujen mukaankin korkeampi kuin missään muussa Itä-Euroopan tai itäisen Keski-Euroopan maassa.
Erityisen huimia kasvulukuja Liettuassa on ollut rakennusteollisuudessa. Pankit alkoivat jakaa kolme vuotta sitten avokätisesti pitkäaikaisia asuntolainoja, mikä sai rakennusfirmat kukoistamaan.
Hankalin asia ulkomaisten investointien kannalta on Liettuan imago. Erotettu presidentti Rolandas Paksas ja uusi tähdenlento, populistisen työväenpuolueen venäläissyntyinen johtaja Viktor Uspaskich ovat levittäneet Liettuasta kuvaa poliittisesti rauhattomana maana.
"Uusissa demokratioissa ei ole juuri ollut merkitystä sillä, oliko hallitus oikeistolainen vai vasemmistolainen. Talous oli joka tapauksessa uudistettava ja yksityistettävä. Kilpailukyky oli löydyttävä, oli hallitus minkä värinen tahansa", sanoo Remigijus Kabecius, joka opiskeli 1980-luvulla Moskovassa ja toimi järjestelmän vaihtumiseen saakka diplomaattina.