Vilna Kiinteistökaupalla menee juuri nyt hyvin Liettuassa.
Pääkaupungissa Vilnassa uusille asunnoille ilmaantuvat ostajat lähes heti, kun ne ehtivät myyntiin. Tonttipula hilaa neliöhintoja koko ajan ylöspäin, mutta ainakaan toistaiseksi vilnalaisten ostohalut eivät ole laimentuneet.
Asuntomarkkinoilla on vilkasta myös muissa kaupungeissa.
Liettuan suomalaisen killan puheenjohtaja, Kaleva-Travelsin markkinoinnin ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Vesa Kokkonen heittääkin Baltiaan yrityksiä suunnitteleville suomalaisille vinkin: "Kiinteistökauppa ja pk-yritykset ovat uusia mahdollisuuksia Liettuassa." '
Suurimmat juhlat
on juhlittu
Suomalaisten yritysten suurimmat investoinnit Liettuassa on Kokkosen mielestä jo tehty.
Samaa kertovat tilastot. Viime vuoden alussa Suomi oli vielä maan viidenneksi tärkein ulkomainen investoija, mutta joutui loppuvuonna luovuttamaan tilansa Virolle. Palkintopaikoille ovat nousseet Tanska ja Ruotsi.
Suomalaisten investoinnit Liettuaan olivat tämän vuoden alussa 441miljoonaa euroa.
Kiinteistöbisnekseen usuttava Vesa Kokkonen ei lupaa suomalaisille heti uutta Saarenmaata, mutta jonkinlaisiin menestystarinoihin hän uskoo. "Ihmiset tienaavat jo enemmän. He lähtevät taajamiin, he ostavat asuntoja."
Kiinteistökaupan juhlat on huomattu myös Liettuan neljänneksi suurimmassa pankissa, suomalaisessa Sammossa. "Asuntokauppa näkyy todella kovana kilpailuna pankeissa", sanoo Baltian pankkitoimintojen johtaja Olli Eklund.
Vilnan pääkadulla Gediminolla suomalaisessa Sammossa asuntolainaa tarjoillaan "hiukan korkeammalla korolla ja hiukan lyhyemmällä" laina-ajalla kuin Suomessa.
Vilnassa 50-60 neliön uusi kaksio maksaa 2 500 euroa neliöltä, kun esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressa samankokoisesta uudesta kaksiosta saa maksaa 4 000 euroa.
Edullisille eläkepäiville Vilnaan vuokralaisiksi haaveilevia Kokkonen toppuuttelee: "Gediminolta ei vuokarata enää sadan neliön asuntoa 200 eurolla kuukaudessa. Vuokraa voi joutua maksamaan jopa tuhat euroa."
Eläminen Liettuassa on toki halvempaa kuin Suomessa; ruoka ja juoma esimerkiksi maksavat vain kolmasosan.
Ongelmana
työvoimapula
Uusien suomalaisyritysten avajaisia juhlitaan toki Liettuassa koko ajan, mutta mihinkään Kiina-ilmiöön siellä ei enää Kokkosen mielestä päästä. Jarruna on jo pula ammattitaitoisesta työvoimasta.
Rakennusvauhti on kova, mutta monille rakennustyömaille ammattinsa osaavia työntekijöitä onkin jo vaikeampi saada. Myös palvelualoilla työpaikkojen täyttö tekee tiukkaa. Hotelleissa, esimerkiksi suomalaisen Juha Mähösen johtamassa, norjalaisomistuksessa olevassa Revalisissa ongelmaa on yritetty ratkaista pestaamalla opiskelijoita tilapäisiin työsuhteisiin.
Työvoimapulaa syventää liettualaisten kova hinku ulkomaille. Yksistään EU-jäsenyyden jälkeen noin 3,4 -miljoonaisesta kansasta on muuttanut muihin maihin jo noin 450 000. Lähtijät ovat maan koulutetuinta ja kielitaitoisinta väkeä.
Lähdön syyt ovat palkkauksessa. Liettualaisen keskimääräinen bruttopalkka on reilut 1 400 litiä eli noin 400 euroa kuukaudessa. Palvelualoilla 600 litin, reilun 200 euron kuukausipalkka on vielä hyvin yleinen.
Muuttomaista Irlanti on se, joka liettualaisia tällä hetkellä eniten ottaa ja myös liettualaisia itseään eniten maailmalle houkuttelee. Vetoa on myös Ruotsiin ja jonkin verran Suomeenkin.