Liettualainen opettaja Leta Kiselioviene tuli teini-ikäisen poikansa kanssa Ouluun viisi vuotta sitten. Syy oli yksinkertaisen selkeä: perheen piti saada olla yhdessä. Insinöörimiehen työpaikka kun oli ollut taattu jo viiden edeltävän vuoden ajan, mutta Leta Kiseliovienelle tilanne oli toinen.
"Olen koulutukseltani opettaja, ja yliopisto-opintojeni jälkeen olin luokan- ja lukionopettajana 15 vuotta. Olin myös venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajana maahanmuuttajilla. Oli vaikea vaihtaa maa", Kiselioviene sanoo.
Hän osallistui maahanmuuttajien työllisyyttä edistävään projektiin ja sinnitellen opetteli suomen kielen, jonka hän koki vaikeaksi oppia.
"Äkkiä elämä muuttui. Piti etsiä töitä oudossa kaupungissa. Ympärillä oli hiljaisuus ja pitkä, pitkä talvi", Kiselioviene muistelee.
Välttääkseen suomen kielen kiemurat hänen poikansa kävi Oulussa lukion englannin kielellä ja opiskelee tällä hetkellä Glasgown yliopistossa. Mies puolestaan ymmärtää sujuvasti suomea mutta itse ei sitä puhu, sillä työyhteisön päivittäinen yhteinen kieli on englanti.
Työ on tärkeä, sen Kiselioviene ymmärtää, mutta myös sen että tarvitaan hyvää suomen kielen osaamista. Siksi opettajankoulutuksen saaneena hän ei kuitenkaan ole turhautunut koulunkäyntiavustajan työhönsä. Varsinkin koulumaailma on se, jossa hän viihtyy.
Hän muistuttaa, että pettymykset ovat olleet kasvattavia, eikä hän tällä hetkellä voisi kuvitellakaan muuttavansa takaisin Liettuaan.
Elämä on Suomessa, jossa on hyvä järjestelmä, turvallisuutta ja kansoillakin yllättävän samanlainen historia.
Suorittaviin
töihin
Maahanmuuttajien työllistyminen riippuu siitä, suostuuko hän ottamaan muutakin kuin koulutustaan vastaavaa työtä.
Aloja, joissa Oulun seudulla maahanmuuttajat ovat eniten työllistyneet ovat siivouspuolen, kaupankäynnin ja sairaalamaailman määräaikaisia pestejä: myyjän, lähihoitajan, koulunkäyntiavustajan ja laitoshoitajan töitä.
"Työnantajan ja -tekijän kohtaaminen on vaikeaa, eikä maahanmuuttajan työllistymiseen ole ihmelääkettä. Poikkeuksen tekevät ulkomailta värvätyt it-alan osaajat. He pääsevät suoraan töihin yritysmaailmaan, yliopistolle ja VTT:lle. Suomessa jo olevien it-osaajien tilanne työllistyä voi olla vaikeampi", sanoo koulutuskoordinaattori Erja Stolt maahanmuuttajien työllisyyttä edistävästä projektista Oulusta.
Oulun seudun tilanne maahanmuuttajien työllistymisessä ei ole kehuttava.
Neljän viimeisen vuoden aikana maahanmuuttajaprojektiin osallistuneesta 64 henkilöstä on työllistynyt kolmannes, osa opiskelee, osa miettii työttömänä mihin ryhtyä ja osa on kotiäitinä. Tarjottu työ ei useimmiten vastaa koulutusta.
"Ylemmän korkeakoulutuksen käyneiden ongelmana on muuntautuminen suomalaiseen järjestelmään. Opettaja saattaakin päätyä Suomessa koulunkäyntiavustajan koulutukseen ja mahdollisuuteen työllistyä sitä kautta. Myös lääkärit joutuvat käymään läpi muuntokoulutuksen päästäkseen työelämään", Stolt sanoo.
Suurimmat kompastuskivet maahanmuuttajan työllistymiseksi Oulun seudulla ovat puutteellinen suomen kielen taito, koulutuksen vastaamattomuus kysyntään ja suomalaisen järjestelmän koulutusvaatimukset. "Olemme koulutuskeskeinen yhteiskunta, jossa joka ammattiin vaaditaan kirjaviisautta. Meillä tarvitaan lisää oppisopimusluonteista koulutusta.", Stolt kertoo.
Kajaanissa pohdittu täsmäkoulutusta
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) on puhunut voimakkaasti kasvavan maahanmuuton puolesta.
Vielä kunnista ei ole lähdetty rekrytoimaan työntekijöitä ulkomailta esimerkiksi koko ajan kasvavaan sairaanhoitaja- ja lähihoitajapulaan.
"Hoitoalalle ei löydy tekijöitä tarpeeksi. Sairaanhoitajista on työvoimapula. On lääkärivajausta ja paikkoja avoinna. Meillä on sama tilanne kuin muuallakin valtakunnassa. Rakenteellinen ongelma ja aloja joilla on voimakas työvoimapula", sanoo kaupunginsihteeri Tapani Vierimaa Ylivieskasta.
Kunnissa saatetaan suunnitella myös täsmäkoulutuksia maahanmuuttajille paikkaamaan suurimpia ongelmia.
Kajaanissa tällaisen tarpeellisuutta on pohdittu muun muassa jo ateria- ja puhtaanapitopalveluihin.
Terveydenhuollossa maahanmuuttajia työskentelee jo esimerkiksi vanhusten parissa ja koulunkäyntiavustajina.