Harvoin ovat minkään maan äänestäjät olleet maansa linjasta yhtä yksimielisiä kuin olivat liettualaiset viikonlopun kansanäänestyksessä Euroopan unionin jäsenyydestä. Peräti 90 prosenttia äänestäjistä kannatti maansa liittymistä unioniin.
Lopputulos oli odotettu, mutta ei näin valtavalla enemmistöllä. Liettualaiset osoittivat selvästi, missä heidän mielestään on maan paikka Euroopassa.
Etukäteen suurin epävarmuus liittyi siihen, nouseeko äänestysaktiivisuus yli laissa vaaditun 50 prosentin rajan. Juuri tämän vuoksi äänestys oli venytetty kaksipäiväiseksi, ja hallitus oli varoittanut, ettei mitään varasuunnitelmaa ollut olemassa. Jos äänestys olisi epäonnistunut, Liettua olisi jäänyt tyhjän päälle.
Tämänkin vaaran maa vältti, sillä äänestysprosentti nousi lopulta 63,5:een. Sekään ei ole erityisen korkea lukema, mutta aivan riittävä tekemään tyhjäksi pelot äänestäjien passiivisuudesta. Suotta ei Liettuan presidentti Rolandas Paksas aloittanut puhettaan kansalle lausumalla "Tervehdys eurooppalaiset". Äänestyksen jälkeen Liettua ankkuroitui lopullisesti omalle paikalleen Euroopassa.
Samalla se voi näyttää malliaan naapureilleen Puolalle etelässä ja Latvialle ja Virolle pohjoisessa. Puolan kesäkuun äänestyksessä on suuri vaara, ettei 50 prosentin äänestysvilkkauden raja ylity, jolloin suurimman uuden jäsenmaan liittymishanke ajautuisi poliittiseen kriisiin. Kaksi muuta Baltian maata äänestää vasta syyskuussa. Niiissä väestö on etukäteen vaikuttanut passiiviselta ja liettualaisia epäilevämmältä.
Liettualaisten äänestys oli tärkeä avaus EU:n uuden laajenemisen "pohjoiselle siivelle". Tähän asti päätöksiään ovat tehneet Välimeren alueen ja itäisen Keski-Euroopan maat. Nyt tultiin tässä kierroksessa ensimmäisen kerran Itämeren rannalle. Liettuan päätös on Suomen ja koko Pohjois-Euroopan kannalta hyvin tervetullut, sillä jo neuvoteltujen EU-jäsenyyksien toteutuminen ilman hankaluuksia on tärkeää koko alueen vakaudelle.
Kymmenestä uudesta jäsenmaasta tähän mennessä viidessä on nyt tehty lopullinen päätös unioniin liittymisestä. Maltalla äänestys oli tiukka, Unkarissa ja Sloveniassa yli 80 prosenttia äänesti puolesta. Yksi toisensa jälkeen nämä maat siis osoittavat aidosti tahtovansa ankkuroitua EU:hun. Vanhojen jäsenmaiden tehtävä on toivottaa ne tervetulleiksi ja vastata siitä, että unioni itsessään on kunnossa ottamaan tulokkaat vastaan.
Ainakin Suomessa vaikuttaa siltä, ettei unionin ja koko Euroopan olemuksen suurta muuttumista ensi keväänä voimaan astuvan laajenemisen jäljiltä ole vielä kunnolla oivallettu.
paakirjoitus@kaleva.fi