Liettua jäi ydin­louk­kuun

Liettuassa odotetaan pelonsekaisin tuntein säteilevää tulevaisuutta. Naapurimaat, Venäjä ja Valko-Venäjä, ovat molemmat päättäneet rakentaa uudet ydinvoimalansa aivan Liettuan rajan tuntumaan.

Valko-Venäjä ei pelkää ydinteknologiaa, vaikka maassa on edelleen asumiskelvottomia vyöhykkeitä vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Kuva Gomelin läheltä, Valko-Venäjän kaakkoiso
Valko-Venäjä ei pelkää ydinteknologiaa, vaikka maassa on edelleen asumiskelvottomia vyöhykkeitä vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Kuva Gomelin läheltä, Valko-Venäjän kaakkoiso

Liettuassa odotetaan pelonsekaisin tuntein säteilevää tulevaisuutta. Naapurimaat, Venäjä ja Valko-Venäjä, ovat molemmat päättäneet rakentaa uudet ydinvoimalansa aivan Liettuan rajan tuntumaan.

Venäjä on jo aloittanut Kaliningradiin, Nemanin kaupungin lähistölle tulevan uuden ydinvoimalansa rakennustyöt.

Voimala tulee noin kymmenen kilometrin päähän Liettuan rajasta, ja sen turvavyöhyke
on jäämässä osittain Liettuan puolelle.

Valko-Venäjän suunnittelemasta Ostrovetsin ydinvoimalasta olisi Liettuan rajalle noin 20 kilometriä, mutta hanketta pidetään vielä uhkaavampana, koska ympäristöväen mukaan "kokeellista" teknologiaa edustava voimala on tulossa vain 50 kilometrin päähän Liettuan pääkaupungista Vilnasta.

Valko-Venäjän ydinvoimala olisi maan historian ensimmäinen. Kolmannen sukupolven VVER-1200-tyypin reaktorit rakentaisi venäläinen Atomstroyexport.

Muun muassa ympäristöjärjestö Bellonan verkkosivuilla on maalailtu värikkäästi hankkeeseen liittyviä uhkakuvia.

Liettuan ympäristöministeriö ilmoitti viime perjantaina, että maa vastustaa virallisesti Valko-Venäjän ydinvoimalahanketta. Venäjän projektiin ei sen sijaan ole otettu vielä lopullista kantaa, sillä hankkeesta ei ole saatu riittävästi tietoja.

Liettuan ympäristöministeriö esitti Venäjälle hanketta koskevan selvityspyynnön, johon ei kuitenkaan vastattu ennen kuin Liettuan ulkoministeriö lähetti asiaa koskevan nootin, kertoo ympäristöministeriön osastopäällikkö Vitalijus Auglys.

Saatu vastaus poiki 25 jatkokysymystä, joihin Auglysin mukaan odotetaan edelleen vastauksia.

Venäläisen Ekozashchita-ympäristöjärjestön asiantuntijoiden mukaan voimalaa rakennetaan paikkaan, jossa pohjavedet ovat poikkeuksellisen lähellä maan pintaa, ja voimalan "savupiippu" - eli ilmanvaihtokanava - on suoraan pohjavesialueen päällä.

Liettuan energiaministerin Arvydas Sekmokasin mukaan Liettuassa ollaan huolissaan myös siitä, miten tuotettu
sähkö aiotaan siirtää Kaliningradista muualle Venäjälle, kun tarvittavaa siirtoverkkoa ei ole olemassa.

Ministerin mukaan Kaliningrad ei tule itse kuluttamaan suunnitellun kahden reaktorin lisätuotantoa.

Myös Liettuan pääministeri Andrius Kubilius pitää naapureiden ydinvoimasuunnitelmia uhkaavina.

"Me olemme melko huolestuneita sekä Venäjän että Valko-Venäjän suunnitelmista. Jos voimalat rakennetaan, tulemme kohtaamaan merkittäviä ympäristöhaasteita", Kubilius kommentoi Liettuan valtiolliselle radiokanavalle.

Pääministeri totesi kuitenkin samaan hengenvetoon, että Liettuan oma ydinvoimalahanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Liettua aikoo rakentaa viime joulukuussa suljetun Ignalinan ydinvoimalan tilalle kaksi uutta ydinreaktoria.


Reaktorit tulevat
Visaginasin kaupunkiin, aivan vanhan Ignalinan voimalan viereen. Paikalta on alle 15 kilometriä Valko-Venäjän rajalle.

Liettua tarvitsee kipeästi uutta energiaa, sillä suljetut Ingalinan reaktorit vastasivat noin 80 prosenttia Liettuan sähköntarpeesta.

Sähköpulaa on paikattu fossiilisilla polttoaineilla, joista puolet on jouduttu tuomaan Venäjältä.

Ignalinan vanhojen reaktoreiden sulkemisesta sovittiin
Liettuan liittyessä Euroopan unioniin.

Niistä toinen suljettiin jo vuonna 2004.

Ilmoita asiavirheestä