Maaseudulla haisee liete varsinkin keväisin. Hajuhaittoja on mahdollista vähentää multaamalla liete peltoon.
"Kun lietelantaa tai virtsaa levitetään, siitä haihtuu osa saman tien ilmaan, ellei sitä mullata. Multaus ehkäisee ammoniakin haihtumista, vaikka sitä jonkin verran tapahtuu. Hajuhaitatkin tietysti jossain määrin pienenevät", Maaseutuviraston ylitarkastaja Klaus Knuutila toteaa.
Nivala on Suomen toiseksi suurin maidontuottajakunta ja muutenkin voimakasta maatalousseutua.
Kaupungissa on esimerkiksi suuri sikala, joka yksin tuottaa vuodessa 7 000 kuutiometriä lietettä. Tuotantoeläimiä paikkakunnalla on yhteensä 17 000. Ne tuottavat vuodessa noin 240 000 kuutiota lietettä.
"Kyllä Nivalalla sellainen maine on, että paska haisee aina", Nivalan Koneaseman Joel Jyrkkä naurahtaa.
"Hajuhaittojen ehkäisy edistää maatalouden imagon kohottamista. Etenkin asutuksen lähellä hajujen vähentämistä arvostetaan", Koneaseman Heikki Kujala kertoo.
Kujala ja Jyrkkä urakoivat Nivalassa ja lähialueella multauskoneella. Multain tekee maahan kahden-kolmen sentin levyisiä kiilamaisia uria, joihin se työntää lietteen. Liete uppoaa maahan noin viiden sentin syvyyteen.
Kokemukset parin kuukauden aikana tehdyistä multauksista ovat olleet kannustavia: "Tämä levitysmenetelmä on suhteellisen hajuton. Hajua on vaikea saada enää pienemmäksi", Kujala arvioi.
Uutta tukea
multaajille
Ensi vuodelle tulee haettavaksi uusi ympäristötukijärjestelmään kuuluva erityistuki, joka kannustaa multaamismenetelmän käyttöön. Syyskuun loppuun mennessä haettavaa tukea voi saada 56 euroa hehtaarilta.
Multaamisesta maksettava tuki tulee haettavaksi elo- ja syyskuun vaihteessa.
Tuen edellytyksenä on, että hehtaarin alalle levitetään vähintään 20 kuutiota lietelantaa tai virtsaa.
Nitraattidirektiivi määrittelee levitettävän lannan enimmäismäärät. Kaikissa tapauksissa ei ole lupa levittää 20 kuutiota kerralla.
Sian lietelantaa voi syksyllä levittää enintään 15 tonnia hehtaarille.
"Kun koko määrää ei voi levittää kerralla, se pitää jaksottaa", Klaus Knuutila valaisee.
Tukea saadakseen liete on sijoitettava peltoon siten, että se menee maan sisään välittömästi.
"Jos jollain toisella laitteella multaa pintaan levitetyn lietelannan myöhemmin, sitä ei hyväksytä", Knuutila toteaa.
Erityistukisopimukset lietelannan sijoittamisesta peltoon tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tukia pyritään valvomaan, vaikka se voi olla hankalaa.
Ei pelkkä
hajunpoistaja
Multaavalla levityksellä saavutetaan muitakin etuja kuin hajujen haihtuminen.
Pintalevitys nurmelle on riskialtista, sillä bakteerit voivat jäädä kiertoon.
"Kun lietelantaa levitetään nurmeen, puhtaus on erittäin tärkeää. Multaavalla menetelmällä liete menee nimenomaan maan sisälle. Ei ole vaaraa, että se menisi eläinten rehuun", Heikki Kujala valottaa.
Kujalan mukaan multaus parantaa myös lietteen lannoituksellista hyötyä: ravinteet tulevat paremmin käyttöön. Se kannustaa multaaman etenkin nykyisillä apulannan hinnoilla.