Rautatien rakentaminen Kajaaniin sata vuotta sitten oli elintärkeää Kainuulle. Yhtä tärkeää on nyt saada yhteys itään avatuksi kaupalliselle liikenteelle, todettiin Kajaanin rautatien 100-vuotisseminaarissa torstaina. Seminaarin otsikkona oli Arkangelin käytävä.
Paitsi Kainuu, myös koko Pohjois-Suomi rannikkoa myöten ja Pohjois-Ruotsi hyötyvät Arkangelin käytävän avaamisesta. Tulppana on 125 kilometrin mittaisen Lietmajärvi-Kotskoma-osuuden keskeneräisyys. Rata yhdistää Suomesta menevän rautatien Muurmannin rataan.
Lietmajärvi-Kotskoma-oikorataa on rakennettu 12 vuotta ja yhtä kauan on korostettu sen suurta merkitystä Luoteis-Venäjän yhteyksille.
Rata on teknisesti valmis ja sähköistetty, mutta tarvittavat turvalaitteet puuttuvat. Ne vaaditaan transitoliikenteelle.
Lisää rahaa tarvitaan 22 miljoonaa euroa, jotta oikorata voitaisiin avata vuonna 2006, kun rautatien sähköistys Oulusta Iisalmeen ja Vartiukseen valmistuu.
Venäjän kaupallisen edustuston johtaja Valeri Shljamin esitti seminaarissa, että Lietmajärven radan avaamista ja koko Arkangelin käytävän avautumista edistämään perustetaan yhtiö. Siihen pitäisi kuulua valtion ja paikallishallinnon edustus Suomesta ja Venäjältä sekä kummankin maan yrityksiä.
"Tällaisella yhtiöllä olisi enemmän painoarvoa hakea rahoitusta esimerkiksi Euroopan Jälleenrakennus- ja investointipankilta kuin yksittäisillä kaupungeilla", Shljamin totesi.
Laajakaista rajan
yli toiveena
Venäjän Lokakuun Rautatien pääjohtaja Viktor Stepov piti Shljaminin ehdottamaa yhtiömallia yhtenä mahdollisuutena.
"Esimerkkejä vastaavista on Venäjällä. Kotskoma-Lietmajärvi-ratakin oli muutama vuosi sitten Gelleflint-yhtiön hallinnassa. Suomen tulee EU:n jäsenenä lobata hanketta EU:ssa", Stepov sanoi.
VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen piti yhtiömallia selvittämisen arvoisena.
"Jos sitä kautta saadaan parannusta aikaan, se pitää ottaa vakavasti."
Jos yritys syntyy, siihen sijoittaneet yritykset voivat saada rahojaan takaisin esimerkiksi alennettuina rahtitariffeina.
Kainuun maakuntajohtaja Timo Säkkinen nosti esiin toisen Arkangelin käytävän osan, joka pitäisi saada kuntoon: laajakaistayhteyden Kostamukseen.
Nykyisin tietoliikenne kulkee Petroskoin ja Pietarin kautta ja jos menossa on pari-kolme isoa tiedostoa yhtä aikaa, liikenne jumittuu.
Kostamukseen on sijoittunut jo useita länsimaisia yrityksiä, jotka tarvitsevat nopeita tietoliikenneyhteyksiä.
Nopea tietoliikenneyhteys tarvitaan esimerkiksi suunnitteilla olevaa sähköistä tullausta varten ja se nopeuttaisi myös rautatien turvajärjestelmien kehitystä. Suomen puolelta laajakaista voidaan vetää vaikka heti. Lupa-asiat on selvitettävä maiden ministeriötasolla.
Sallan rataa ei lähiaikoina
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen lupasi, että asia tullaan selvittämään ministeriössä. Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite edistää laajakaistayhteyksiä rajan yli.
Luhtanen toivoi, että Lietmajärvi-Kotskoma-rata avattaisiin pian kaupalliselle liikenteelle. Hän harmitteli sitä, että transitoliikenne on nyt loppunut kokonaan Vartiuksen kautta, koska Venäjä on kaksinkertaistanut rahtimaksut ulkomaalaisilta yrityksiltä omiin verrattuna.
"Raaka-ainekuljetukset ovat erittäin herkkiä kuljetuskustannusten muutoksille ja reitit vaihtuvat usein. Vartiuksen transitoliikenteen loppuminen on siitä valitettava esimerkiksi. Sama ongelma koskettaisi suunniteltua Salla-Kantalahti-rataakin. Sen toteuttaminen ei ole lähiajan kysymys."
Venäjällä on meneillään useita ratahankkeita, esimerkiksi uusi rata Pietarin ja Viipurin välille. Tavaraliikenne aiotaan siirtää kokonaan uudelle radalle, jolloin matkustajajunan matka-aika Helsingin ja Pietarin välillä lyhenee yli viidestä tunnistaa runsaaseen kolmeen tuntiin.
Kainuulaisia kiinnostavaan Kajaanin yöjunaliikenteen kohtaloon VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen ei ottanut vielä kantaa. Se on kannattamatonta ja tarvetta pitää tutkia, kun matka-aika Helsinkiin lyhenee oikoradan valmistuttua.
"Tavaraliikenne Vartiuksen kautta itärajan yli voitaisiin kaksin- tai kolminkertaistaa nopeasti nykyisestä kahdesta junaparista päivässä. Uskon, että kuljetukset Vartiuksen kautta lisääntyvät, kun Lietmajärvi-Kotskoma-rata saadaan käyttöön."
Muistomerkkinä Porapoika
Kajaanin radan satavuotisjuhlan kunniaksi paljastettiin asemalla Matti Lahtisen veistämä Porapoika. "Veistos on kunnianosoitus työlle", tekijä sanoi.
Se esittää alle 16-vuotiasta porapoikaa, jonka työnä radanrakentamisessa oli kuljettaa tylsyneet poranterät sepän pajalle terotettaviksi ja takaisin kalliota louhiville topparoikille. Matkaa oli kilometrejä ja terät painoivat. Niinpä porapoika onkin veistoksessa uupuneena polvillaan.
Porapoika on veistetty Pikkaralan aseman laiturin reunakivestä. Tekijä Matti Lahtinen on rautatieläisiä ja oli rakentamassa Vartiuksen rataa.