Piharakentamisen sesonki näkyy myös jätevedenpuhdistamon vieressä Taskilassa, missä myydään lietteestä valmistettua multaa. Taimistopuutarhuri Liisa Teppola kertoo, että puolet mullasta myydään yksityisille, toinen puoli menee kaupungin käyttöön. Viime vuonna myyntiin valmistui 41 000 kuutiota multaa, tänä vuonna noin 20 000 kuutiota enemmän. Määrä vaihtelee raaka-ainetilanteen mukaan.
Kaikki puhdistamolla kertyvä liete, noin 30 000 kuutiota, käytetään mullan valmistukseen. Liete ajetaan jätevedenpuhdistuslaitokselta muutaman sadan metrin päähän mullan valmistusalueelle. Joukkoon sekoitetaan puolet turvetta ja noin kymmenen prosenttia puunkuorta. Aine ajetaan aumoihin, ja kasoja käännellään säännöllisin väliajoin. Kun multa on kompostoitunut vuoden, siihen lisätään hiekkaan ja kalkkia.
Kompostoituminen kestää kaikkiaan kaksi vuotta. Teppola kertoo, että kesällä saapuu uusi kääntökone, jolloin aumoja aletaan kääntää jatkuvasti. ”Kompostoituminen nopeutuu, ja mullan laatu paranee”, hän selvittää.
”Parin vuoden ajan on myyty kaikki multa, mitä on valmistunut. Viime vuonna olisi mennyt enemmänkin, jouduimme myymään ei-oota. Nyt pitäisi riittää kaikille”, Teppola arvioi. Hän epäilee, että multaa menisi vieläkin enemmän kaupaksi, jos aukioloajat olisivat nykyistä pidemmät. ”Ensi vuonna katsomme, voimmeko pidentää joitakin päiviä”, hän pohtii työtilannetta ja
-aikoja.
Osa asiakkaista hakee kuorman peräkärryllä, mutta Teppolan mukaan piharakentamista varten viedään usein suurempia lasteja isoilla autoilla. Hän suosittaa lietepohjaista multaa esimerkiksi kukille ja pensaille mutta myös viljojen kasvualustaksi.
”Se käy myös elintarviketuotantoon. Olen kuitenkin sanonut, että kasvimaahan sen voi jättää laittamatta, jos maassa kasvaa syötäviä juureksia kuten porkkanoita”, Teppola neuvoo. Esimerkiksi mullan raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia, joten elintarviketuotantoon käyttäminen ei ole kiellettyä.
”Mullassa ei myöskään ole kasvua haittaavia aineita, eikä salmonellaa”, Teppola lisää.
Lietteestä ja turpeesta valmistetun mullan mukana pihalle ei tule kestorikkakasveja, Teppola kertoo. ”Ainoastaan saviheinää on silloin tällöin joukossa, mutta kun sen kerran leikkaa ruohonleikkurilla pois, se ei tule uudestaan.”
Multa sekoitetaan pohjamaan joukkoon, eikä sitä tarvitse ensimmäisenä vuonna lannoittaa. ”Jos käyttää typpipitoista lannoitetta, siemenet eivät idä”, Teppola varoittaa.
Teppolan mukaan mullasta ei aiheudu hajuhaittoja.
”Valmis multa ei haise. Kun liete ajetaan valmistuskentälle, siinä on tietysti oma hajunsa. Mutta kun liete ja turve kasataan aumaan, se ei haise. Hajuhaitat ovat vähentyneet, sillä kaksi vuotta on nyt mennyt ilman valituksia”, hän kertoo.
Ruskosta multaa
ei riitä myyntiin
Myös Ruskon kaatopaikalla tuotetaan multaa kompostoimalla, mutta myyntiin asti sitä ei riitä. Kaatopaikalle saapuu vuosittain noin 4 500 tonnia biojätettä, ja siitä valmistuu vajaat 10 000 kuutiota valmista kompostimultaa, laskee jätehuoltoinsinööri Jari Kangasniemi.
Multa kuluu kaatopaikan maisemointiin. Kangasniemen mukaan tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että mullasta tulee kaupallinen tuote.
”Mutta on useamman vuoden työmaa, kun neljäntoista hehtaarin alueelle levitetään multaa parinkymmenen senttimetrin paksuudelta. Vielä joitakin vuosia kaikki multa menee omaan rakentamiseen”, Kangasniemi kertoo.