Kostean kesän jälkikaikuja on, että karjatilojen lantasäiliöt ovat täyttyneet. Pellot ovat litimärkiä ja siksi syksyn lannanajo on pahasti myöhässä. Osa viljasta on yhä korjaamatta, sillä vetisille pelloille ei viime aikoina ole ollut menemistä raskailla koneilla.
Maa- ja metsätalousministeriöstä pidetään tärkeänä, että karjanlannan levityksen määräyksiä lievennetään tänä syksynä. "Selvää on, että sateiden aiheuttamat poikkeukselliset olot tulee ottaa huomioon", vahvistaa maatalousneuvos Osmo Rönty maa- ja metsätalousministeriöstä.
"Vielä ei osata sanoa, mikä on joustojen lopullinen muoto. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat, että ihmiset pystyvät toimimaan jollain tavalla järkevästi. Ympäristöministeriön tulisi tarkistaa ohjeita mahdollisimman pian, sillä tilanne tiloilla jatkuu painostavana", Osmo Rönty huomauttaa.
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa lannanajon määräysten muutoksista yhdessä ympäristöministeriön kanssa.
Ympäristöministeriö on jo antanut maanviljelijöille luvan ajaa lantaa pelloille marraskuun puoliväliin saakka. Normaalivuosina se on pitänyt levittää lokakuun puoliväliin mennessä.
"15. marraskuuta on nyt ehdoton takaraja. Siihen ei tule lievennystä. Lakia ei kyetä muuttamaan niin äkkiä emmekä tietenkään kehota ketään rikkomaan lakia", sanoo ympäristöneuvos Heikki Latostenmaa ympäristöministeriöstä.
Ongelmaa paisuteltu
Heikki Latostenmaan mielestä lantaongelmaa on paisuteltu. Tilanne ei ole niin "kauhea" kuin on annettu ymmärtää. Hän uskoo asioiden näyttävän kuukauden päästä aivan toisenlaiselta kuin nyt, pitkän sateisen jakson jälkeen. "Hirveää paniikkia ei tule. Kun pakkaset alkavat, maa kuivuu ja pellot kestävät koneita. Niin on käynyt usein."
Ellei lantaa saada pelloille ajoissa, ympäristöministeriön mukaan on otettava käyttöön muita luvallisia keinoja. Ministeriö on antanut valtuudet eräisiin poikkeustoimiin, joihin tiloilla voidaan ryhtyä. Viljelijöitä on muun muassa kehotettu etsimään varasäiliöitä lannan varastoimiseksi väliaikaisesti.
Maataloussihteeri Keijo Pylväs Oulaisista sanoo, että tällaisia voisivat olla ovat karjanpidon lopettaneilta tiloilta tyhjäksi jääneet lietesäiliöt. Hän ei kuitenkaan usko, että eläimistä eroon päässeet tilat yhtäkkiä hyväksyisivät naapurin lantarallia omalle pihalleen.
Vaikka luvatta
Kuivalanta voidaan ympäristöministeriön mukaan kompostoida vesitiiviin alustan päälle. Viljelijöitä on kehotettu sekoittamaan lietelantaa turpeeseen. Keijo Pylväs pitää tätä muuten käyttökelpoisena toimena, mutta kun turvettakaan ei ole tänä kesänä kyetty nostamaan sateiden vuoksi.
Kun tilat eivät saa olkia kuivikkeeksi, vähälle turpeelle riittää kysyntää.
Lietelannan säilyttämiseksi vihonviimeisenä keinona tarjotaan isoa maakuoppaa, joka vuorataan lannan maahan imeytymisen estävällä pressulla, vaikkapa paksulla muovilla. Pylväs kertoo tällaisia kaivetun vastaavanlaisissa tilanteissa pelloille metsän reunaan joskus taannoin. Hän pitää sitä käyttökelpoisena hätäkeinona.
"Jotkut voivat ottavat riskin ja ajaa lantaa vielä jäätyneen maan pinnalle, vaikka eivät saisi siihen lupaa. Saattaa olla, että näin on tehtävä eläinten suojelemiseksi. Kun lietesäiliöt täyttyvät, on vaara, että lanta nousee navettaan. Pakkohan se on silloin jonnekin ajaa", Keijo Pylväs pohdiskelee.