Kuluneella viikolla Pohjois-Koreasta on kantautunut joukko rohkaisevia uutisia. Pohjois- ja Etelä-Korean välisen, täysin suljetun rajan miinakenttään on ryhdytty raivaamaan aukkoa, jotta maiden välille voitaisiin avata maantie- ja rautatieyhteydet. Kiinan rajalla sijaitsevaan kaupunkiin on päätetty perustaa erityishallintoalue, joka tekee mahdolliseksi uudenlaiset talouskokeilut. Japanin pääministerin Junizhiro Koizumin vierailu Pjongjangissa sujui hyvin, Tokioon päästyään Koizumi soitti Yhdysvaltain presidentille George W. Bushille ja toivoi vuoropuhelun aloittamista Pohjois-Korean kanssa.
Vainoharhaisen sulkeutunut Pohjois-Korea on avaamassa yhteyksiä ulkomaailmaan ja liennyttämässä suhteita naapurimaihinsa. Työ on myös tuottamassa tuloksia. Koizumin mukaan Bush harkitsee vakavasti vuoropuhelun aloittamista Pohjois-Korean kanssa.
Kaikki tämä osoittaa, että sulkeutuneisuudestaan huolimatta Pohjois-Korean nykyisellä johdolla on olemassa myös poliittista todellisuudentajua. Maan talous on raunioina ja ystävät vähissä. Merkittävä osa väestöstä kärsii nälkää. Siihen ei ole muutosta luvassa, jos Pohjois-Korea jatkaa koko muun maailman uhmaamista.
Pohjois-Korea on pitkään ollut mukana Yhdysvaltain listalla "roistovaltioista", mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että jännitys kylmän sodan viimeisellä rajalla on oleellisesti lientymässä. Pohjois-Korea on lähtenyt varovasti kokeilemaan uudistuksia taloudessa ja politiikassa.
Kysymys kuuluu, pystyykö kommunistipuolue avaamaan taloutta ja suhteita vähänkään Kiinan malliin, vai onko edessä väistämättä pikemminkin Itä-Saksan viitoittama tie. Puhe Koreoiden yhdistymisestä ei hevin katoa.