Kaupan kansainvälistyminen on lisännyt vähittäiskaupan hintakilpailua Suomessa, mutta ainakaan toistaiseksi
Lidlin
markkinoilletulo ei ole kaatanut suomalaiskauppoja. Pikemminkin vaikutus on ollut päinvastainen, sillä Lidl-paikkakunnille on noussut myös suomalaisyhtiöiden uusia kauppoja, käy ilmi maanantaina julkaistusta kauppa- ja teollisuusministeriön teettämästä tutkimuksesta.
"Lyhyellä aikavälillä Lidlin myymälät eivät ole lisänneet kauppakuolemia. Päinvastoin, suomalaiset kaupparyhmittymät ovat vastanneet kilpailuun kiihdyttäen uusperustantaa", kertoo tutkimuksen tehneen LTT-Tutkimuksen johtaja Toni Riipinen.
Saksalainen Lidl tuli ensimmäisenä ulkomaalaisena päivittäistavarakaupan yrityksenä Suomen markkinoille vuonna 2002.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksen mukaan uusi kauppaketju on lisännyt hintakilpailua toiminta-alueillaan. Hintakilpailua johtavan Lidlin halvat hinnat ovat vetäneet hintoja alas lähialueillaan, mikä on näkynyt päivittäistavarakaupassa kannattavuuden heikkenemisenä.
"Lidl on toiminut katalysaattorina kiihdyttäen kilpailua myös vanhojen kotimaisten ryhmittymien välillä", Riipinen toteaa.
Markkinatutkimusyhtiö A. C. Nielsenin mukaan Lidlin osuus päivittäistavarakaupasta jäi viime vuonna vielä varsin vaatimattomaksi eli noin 1,8 prosenttiin. Ketjulla oli viime vuoden lopulla Suomessa 50 myymälää, kun kaikkiaan päivittäistavarakauppoja oli 4 129.
Suomessa tilaa kilpailulle
Kilpailulle on Suomessa tilaa, sillä 31 Euroopan maan vertailussa Suomen elintarvikkeiden hintataso oli Euroopan seitsemänneksi korkein. Suomessa ovat kalliita muun muassa vihannekset, leipä ja muut viljatuotteet.
Vaikka elintarvikkeet ovat Suomessa edelleen kalliita, ovat ne nykyisin noin kymmenen prosenttia edullisempia kuin ennen Euroopan unioniin liittymistä. Lihatuotteiden hinnat ovat laskeneet yli neljänneksen EU-jäsenyyttä edeltäneestä ajasta. Toisaalta samaan aikaan hedelmien hinnat ovat nousseet toistakymmentä prosenttia.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksen mukaan Lidl tuskin jää viimeiseksi Suomeen tulevaksi ulkomaiseksi kilpailijaksi. Vaikka kilpailun koventuminen nakertaakin kaupan kannattavuutta, on se Riipisen mukaan kuitenkin kuluttajien ja koko kansantalouden kannalta toivottavaa.
"Julkisen vallan roolin tulisi olla kilpailun kehittämistä tukeva. Kaupan nykyistä sääntelyä olisi perusteltua harkita osittain uudelleen", Riipinen toteaa.
Hänen mielestään etenkin suurten kauppayksiköiden rakentamisen rajoittaminen estää ulkomaisten kilpailijoiden alalle tuloa ja rajoittaa myös kotimaisten toimijoiden keskinäistä kilpailua. Esimerkiksi brittiläinen Tesco on ilmaissut kiinnostuksensa Suomen markkinoihin, mutta rakentamisen hankaluus on toistaiseksi pitänyt sen toistaiseksi poissa Suomen maaperältä.
Myös aukioloaikojen vapauttaminen sekä alkoholin ja lääkkeiden myynnin sääntelyn lieventäminen parantaisivat Riipisen mukaan päivittäistavarakaupan asiakaspalvelua ja volyymia.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta tehdyn selvityksen vähittäiskaupan kansainvälistymisestä teki LTT-Tutkimus. Tutkimusta rahoitti myös Päivittäistavarakauppa-yhdistys.