Lidl ei kelpaa lä­hi­kau­pak­si

Saksalainen päivittäistavaraketju Lidl ei ole kovin huudossa Oulun kaupunginhallituksessa, sillä kaupunginhallitus löi viime maanantaina äänin 8-4 Lidlin suunnitelmiin jarrua ainakin väliaikaisesti. Näin oululaiset joutuvat odottamaan jonkin aikaa, että saksalainen kauppaketju tuo oman panoksensa kaupungin päivittäistavarakauppaan.

Saksalainen päivittäistavaraketju Lidl ei ole kovin huudossa Oulun kaupunginhallituksessa, sillä kaupunginhallitus löi viime maanantaina äänin 8-4 Lidlin suunnitelmiin jarrua ainakin väliaikaisesti. Näin oululaiset joutuvat odottamaan jonkin aikaa, että saksalainen kauppaketju tuo oman panoksensa kaupungin päivittäistavarakauppaan. Juuri Lidlin on sanottu käynnistäneen päivittäistavaramyyntiin Suomeen todellisen kilpailun. Oululaisille lähin Lidl löytyy Kempeleestä.

Kaupunginhallitus ei hyväksynyt Haapalehdon korttelia 200 koskevaa uutta asemakaavaehdotusta kauppapaikan osalta. Kauppapaikan maan omistaa Lidl. Sen sijaan uusien asuntojen rakentamiselle kaupunginhallituksen mielestä ei ole estettä. Tekninen lautakunta on hyväksynyt alueelle kokonaisuutena maankäyttösopimuksen ja se on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Kaupunginhallituksessa kauppapaikan kaataneen esityksen tehnyt Tuija Pohjola (sd.) vetoaa juuri vahvistettuun yleiskaavaan. "Se on määritelty lähikaupan ja alueellisten palveluiden alueeksi. Myllyojallakin olevat kaupat ovat pienempiä kuin ehdotettu uusi. Periaatteessa en ota kantaa Lidliin. Kauppa aiheuttaisi liikenteellisesti ongelmia. Kuusamontie on jo nyt ruuhkautunut. Osa liikenteestä ohjautuisi Parkkisenkankaantielle. Kyse on liikenneturvallisuudesta ja yleiskaavasta", Pohjola sanoo.

Yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen kaataa Pohjolan perustelut yleiskaavan osalta. "Ei se kauppapaikka ole yleiskaavan vastainen. Kyse on alle 2 000 kerrosalaneliön kaupasta. Se ei ole kaupan suuryksikkö. Kaavaehdotuksessa oleva 1 750 neliömetriä kävisi hyvin lähipalveluyksikkönä."

Yleiskaavassa kyseinen kohta on saanut pl-merkinnän eli lähipalvelualue, johon voi rakentaa päiväkodin, koulun tai lähikaupan.

Kauppasuunnitelma on ollut yleiskaavoittajan tiedossa kaavaa valmisteltaessa.

Apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo, että asia tulee uudelleen esiin kaupunginhallitukseen ainakin maankäyttösopimuksen osalta. Pennanen arvelee, että yleiskaavaperustelukin tulee keskusteluun tuossa yhteydessä.

Kaupunginhallituksessa kauppapaikan kaavoittamista Haapalehdon kortteliin 200 vastustivat Pohjolan lisäksi TainaPitkänen-Koli (vihr.), Anneli Kiiskinen (vas.), Seppo Moilanen (vas.), Saila Pirnes (sd.), Jari Latvala (kesk.), Päivi Laakso (kesk.) ja Matti Pikkarainen (kesk.).

Teknisen lautakunnan esittämässä muodossa asemakaavaa olisivat olleet viemässä kaupunginvaltuustolle Heikki Keränen (sd.), Tanja Rytkönen-Romppanen (kok.), Ulla Hilmola (kok.) ja Jouko Arranto (kok.). Kokoomuksen Markku Kangasniemi oli poistunut jo kokouksesta asian tullessa käsittelyyn.



Lidl ei kommentoi


Tavoilleen uskollisesti Lidlistä ei heru julkisia kommentteja kaupunginhallituksen päätökseen. Lidlin edustajat ovat kuitenkin kyselleet kaupungin suunnasta perusteluja kaupunginhallituksen ratkaisuun. Simo Oinonen Lidlistä sanoo: "Vedämme tässä matalaa profiilia."

Oinonen ei kerro, aikooko Lidl mahdollisesti valittaa kaupunginhallituksen päätöksestä.

Kaupunginhallituksen kauppapaikkaratkaisuista on viime vuosina käyty kovaa keskustelua ja asioita on käsitelty oikeudessakin. Limingantullin Prisman osalta Oulu nousi valtakunnalliseen julkisuuteen. Linnanmaan kauppapaikkojen jaossa Suomen Spar Oyj koki jääneensä mopen osille. Spar etsii yhä vuosien jälkeen Oulusta omalle Eurospar-konseptilleen paikkaa.

Uusia kauppapaikkoja ovat viime aikoina Ouluun saaneet Arina ja Tradeka Linnamaalle. Keskolla on tähtäin Välivainiolla.

Lidl omistaa Tuirassa Valtatien varresta Alkon ja postin talon, mutta Oinonen ei kerro, milloin Tuiraan tulee Lidl.

Haapalehdon kortteliin 200 asuntoja on rakennuttamassa Sato-Rakennuttajat Oy. Rivi- ja luhtitalojen rakennusoikeutta kaavaehdotuksessa on noin 5 000 kerrosalanelimetriä, joka merkitsee noin 80 uutta asuntoa.

Sato-Rakennuttajat Oy:n aluejohtaja Risto Lohi laskee asemakaavaa tehdyn kaksi ja puoli vuotta. Alueelle on tehty vapaaehtoinen ympäristövaikutusten arviointi kauppapaikan osalta, sillä alle 2 000 neliön kaupalle YVA ei ole välttämätön. Myös liikennettä on laskettu ja tutkittu yli vuosi. Paras ratkaisu on sijoittaa Parkkisenkankaantien ja Karttatien risteykseen kiertoliittymä. Lohi toivoo, että asuntojen markkinointi voisi alkaa pikimmiten ja rakentaminen kesällä.

Myllyojan suuralueen yhteistyöryhmä ja Parkkisenkankaan pienkiinteistöyhdistys ovat vastustaneet korttelin 200 kaavoitusta kauppapaikan osalta. Tekninen lautakunta on todennut, ettei kaava aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä.

Ilmoita asiavirheestä