Libyan vuosikausia kestänyt sekasorto on kärjistynyt kevään aikana. Maa on luisumassa kohti sisällissotaa.
Kulman takana saattaa odottaa Syyrian sodan kaltainen humanitaarinen katastrofi.
Eurooppa on ryhtynyt katselemaan entistä huolestuneempana Välimeren yli Libyaan. Maa on ajautunut räjähdyspisteeseen lähes kymmenen vuotta kestäneen sekasortonsa vuoksi.
Libyassa valtaa yrittää pitää parikin eri puolelle maata asettunutta hallitusta. YK:n tunnustama, pääkaupungissa Tripolissa istuva hallitus ei ole kyennyt valvomaan tai estämään keskenään riitelevien eri asejoukkojen väkivaltaa.
Pahimmillaan tilanne voi viedä raakaan sisällissotaan, joka ajaa ihmiset pakosalle – ja erittäin todennäköisesti kohti Eurooppaa. Näkymät ovat hälyttävät.
Libyan nykyinen sisäinen hajanaisuus on vuoden 2011 Arabikevään perua. Tuolloin kansa lähti kaduille protestoimaan maata yksinvaltaisesti hallinnutta Muammar Gaddafia vastaan. Valtias kukistui, mutta olot eivät rauhoittuneet syrjäyttämisen jälkeen.
Viisi vuotta sitten sotamarsalkka Khalifa Haftar kaappasi vallan ja perusti oman hallituksensa maan itäosiin. Haftar ei ollut hyväksynyt parlamenttivaalien tulosta.
Kapinalliskenraali on tänä keväänä kärjistänyt tilanteen määrätessään joukkonsa etenemään länteen. Kohteena on Tripoli ja päämääränä syrjäyttää siellä majaansa pitävä pääministeri Fayez al-Sarrajin hallitus. Haftar tosin sanoo taistelevansa islamistiterroristeja vastaan.
Kahden hallituksen joukot ottivat ensimmäisen kerran verisesti yhteen Tripolin lähellä huhtikuun alussa.
Haftar ei toimi yksin joukkojensa kanssa. Ilman ennalta sovittuja ase- ja materiaalitoimituksia 75-vuotias Haftar ei olisi ryhtynyt koko maan valloittamiseen tähtäävään aseelliseen taisteluun.
Haftarilla on tukenaan Egyptin ja Arabiemiraattien lisäksi ilmeisesti myös Venäjä. Vladimir Putinin hallinnon rooli Libyan sekasotkussa on epäselvä, mutta Haftar on vieraillut Moskovassa usein tapaamassa ainakin sotilasviranomaisia. Tapaamisista ei ole tiedotettu julkisuuteen.
Venäjä on kieltänyt antavansa suoraa aseapua Haftarille, mikä pitänee paikkansa. Mutta Venäjä myy aseistusta ja asejärjestelmiä kuitenkin Egyptiin. Tuskin on aivan mahdotonta päätellä, että Haftarin sotilaiden tarvitsema kauppatavara liikkuu Egyptistä rajan yli Libyaan.
Taistelut voivat laajeta milloin tahansa. Uutistoimisto Reutersin mukaan Tripolissa on tehty muun muassa raketti-iskuja.
EU:lle kehitys on mahdollisimman huono. Kulman takana saattaa odottaa lähes Syyrian sodan kaltainen humanitaarinen katastrofi.
Varovaisten arvioiden mukaan Libyasta saattaisi lähteä sotaa karkuun noin 800 000 ihmistä. YK on tiedottanut tähän mennessä noin 18 000 paenneen taisteluita.
Eurooppa kohtasi syksyllä 2015 historiansa pahimman pakolaiskriisin. Tilannetta pahensi EU:n täydellinen valmistautumattomuus vastaanottamaan yli miljoona turvapaikanhakijaa.
EU-komission on otettava nyt aktiivinen rooli, jotta kriisi voidaan estää. Samalla YK:n on tartuttava rauhanvälittäjän tehtävään.