Lähi-idän väkivaltaisuudet kiihtyivät kesällä entisestään kun Israelin ja Libanonin välinen konflikti laajeni täysimittaiseksi sodaksi. Israelin tehokas sotakone sai yllättävän kovan vastuksen Hizbollah-liikkeen taistelijoista.
Tilanne alkoi kiristyä kesäkuun lopulla, kun palestiinalaistaistelijat surmasivat kaksi israelilaissotilasta ja kaappasivat yhden Gazan alueen tuntumassa. Pian tämän jälkeen Israelin joukot tunkeutuivat Gazaan.
Heinäkuun 12. päivä libanonilaisen shiiamuslimijärjestön Hizbollahin taistelijat surmasivat kahdeksan israelilaissotilasta ja kaappasivat kaksi. Tämän johdosta Israel aloitti ilmaiskut Libanoniin ja siirsi joukkojaan rajan yli Libanonin puolelle.
Israelin pääministeri Ehud Olmert luonnehti Hizbollahin toimia "sodanjulistukseksi" Libanonin taholta, ja ilmoitti että iskut jatkuvat kunnes kaapatut israelilaissotilaat vapautetaan ja Hizbollah-liike on riisuttu aseista.
Taistelut keskittyivät Etelä-Libanoniin ja maan pääkaupunkiin Beirutiin. Israel pyrki saartamaan Libanonin maalta, mereltä ja ilmasta. Ilmavoimat pommitti Libanonin siviili- ja sotilaskentät, siltoja sekä osan maanteistä käyttökelvottomiksi.
Ulkomaat evakuoivat tuhansia kansalaisiaan Libanonista taistelujen alettua. Suomalaisia oli sodan alkaessa Libanonissa arviolta noin 140. Sota vaati myös suomalaisuhrin kun suomalainen sotilastarkkailija sai surmansa 25. heinäkuuta Israelin ilmaiskussa YK-asemalle Khiamissa. Kapteeniluutnantti Jarno Mäkisen lisäksi iskussa kuoli kolme muuta ulkomaista tarkkailijaa.
Siviiliuhreja
Viisi viikkoa kestäneet taistelut vaativat yhteensä useiden satojen ihmisten hengen. Erityisesti korkea siviiliuhrien määrä herätti maailmalla syvää paheksuntaa.
Heinäkuun lopulla Qanan kylässä ainakin 28 libanonilaista siviiliä sai surmansa yhdessä Israelin armeijan verisimmistä ilmaiskuista sodan aikana. Isku tuomittiin maailmalla laajalti, ja Beirutissa pommituksesta raivostunut väkijoukko hyökkäsi YK:n päämajaan.
Libanonin hallituksen mukaan yli 1 100 libanonilaista siviiliä sai surmansa sodassa. Lisäksi Libanonissa yli 900 000 ihmistä -- neljännes maan kansalaisista -- joutui lähtemään kodeistaan ja tuhannet libanonilaiset pakenivat Etelä-Libanonista naapurimaihin.
Taistelut syöksivät Libanonin humanitääriseen kriisin. Kriisiä syvensi se, ettei suurta osaa kansainvälisistä avustuskuljetuksista pystytty toimittamaan perille.
Kansainvälinen yhteisö tuomitsi kummankin osapuolen sotatoimet jyrkästi, mutta yhteisen kannan löytyminen tilanteeseen oli pitkällisten neuvottelujen takana.
YK:n turvallisuusneuvosto pääsi yksimielisyyteen Libanonia koskevasta päätöslauselmasta elokuun 12. päivän vastaisena yönä. Osapuolet hyväksyivät päätöslauselman, ja aselepo astui voimaan 14. elokuuta.
