Li­ba­no­nil­le satoi ra­ha­lu­pauk­sia

Rahan kanssa ei ollut ongelmia Libanon-avustuskonferenssissa Tukholmassa torstaina. Jälleenrakennustyöhön haettiin 400 miljoonaa euroa, mutta loppusumma oli järjestäjien mukaan peräti noin 700 miljoonaa. Juuri kukaan ei epäillyt summien edes päätyvän vääriin käsiin.

Sadat kuorma-autot kuljettavat päivittäin pois eteläisessä Beirutissa tuhoutuneiden rakennusten jäännöksiä.
Sadat kuorma-autot kuljettavat päivittäin pois eteläisessä Beirutissa tuhoutuneiden rakennusten jäännöksiä.
Kuva: ASSAAD AHMAD

Rahan kanssa ei ollut ongelmia Libanon-avustuskonferenssissa Tukholmassa torstaina. Jälleenrakennustyöhön haettiin 400 miljoonaa euroa, mutta loppusumma oli järjestäjien mukaan peräti noin 700 miljoonaa. Juuri kukaan ei epäillyt summien edes päätyvän vääriin käsiin.

Toisaalta rahan ei uskottu yksin ratkaisevan Lähi-idän pulmavyyhtiä, vaan siihen katsottiin tarvittavan perusteellista rauhanprosessia.

Rahaa tuntui sentään olevan tarjolla. Jo ennen konferenssin alkua EU ilmoitti antavansa 42 miljoonaa euroa ylimääräistä tukea, ja Saudi-Arabia, Kuwait sekä Yhdysvallat kertoivat satojen miljoonien apupaketeista.

"Libanonin kansalle haluan sanoa: te ette ole yksin", sanoi Ruotsin ulkoministeri Jan Eliasson avajaispuheessaan. Tukholmaan kerääntyi edustajia noin 50 maasta.



Taloja, siltoja
teitä ja sähköä


Vaikkei raha ratkaisisi kaikkia Libanonin ongelmia, ainakin ensi hätään sille käyttökohteita löytyy. Pääministeri Fuad Sinioran mukaan Israelin pommitukset aiheuttivat miljardien vahingot.

Avuntarvetta on terveydenhuollossa sekä perusrakenteiden kuten siltojen ja teiden jälleenrakentamisessa. Puutetta on myös sähköstä ja puhtaasta vedestä. Rahaa aiotaan ensi vaiheessa käyttää lisäksi noin 10 000 talon rakentamiseksi kodittomiksi jääneille.

Räjähtämättömien ammusten siivoaminen maastosta on valtava ja hintava urakka sekin.

Siniora vaati lisäksi Israelia lopettamaan välittömästi Libanonin ilma- ja merisaarron, joka hänen mielestään uhkaa koko avustusoperaation onnistumista. Samaa korosti YK:n varapääsihteeri Mark Malloch Brown.



Avunsaaja Libanon
eikä Hizbollah


Konferenssin osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että avustusrahat todella päätyvät hädänalaisille eivätkä vaikkapa Hizbollahin asetoimittajille.

"Maan hallituksessa on toki kaksi Hizbollahin ministeriä, mutta muut eivät sitten olekaan järjestön jäseniä, joten emme ole huolissamme", sanoi EU:n ulkoasioista vastaava komissaari Benita Ferrero-Waldner.

Pääministeri Siniora huomautti, että konferenssi oli järjestetty nimenomaan Libanonin hallituksen auttamiseksi ja että kaikki varat kulkevat hallituksen kautta. Ajatusta rahojen päätymisestä Hizbollahin taskuihin Siniora piti pötypuheena.



EU:sta aktiivisempi
rauhanprosessissa


Monet puhujat huomauttivat, että vaikka avustukset ovat nyt tarpeen, eivät ne yksin riitä. Niin Ruotsin pääministeri Göran Persson kuin hänen libanonilaiskollegansa Siniora totesivat Lähi-idän kaipaavan todellista rauhaa.

"Se ei tietenkään ole yksinkertaista, mutta viime viikkojen kokemukset ovat osoittaneet etteivät konfliktit ja sodat johda rauhaan", Persson sanoi. Ulkoministeri Eliasson taas korosti, että vahva Libanon on koko alueen etujen mukaista.

Ruotsalaiskaksikko lupaili, että sekä Ruotsi että EU aikovat ottaa rauhankysymyksessä aktiivisemman roolin, sillä kiinnostusta laajempiin rauhanaloitteisiin on nähtävissä. Eliassonin mukaan asia on varmasti pöydällä, kun unionin ulkoministerit kokoontuvat perjantaina Lappeenrantaan.

Ilmoita asiavirheestä