Liakanjoen pato piti veden korkealla vielä torstaina iltapäivällä Torniossa. Yli äyräiden tulvinut joki on kastellut muutaman talon kellarin ja mykistänyt lankapuhelimia.
Tornion palolaitos on palomestari Heikki Huhtalon mukaan muovipeitettä ja hiekkaa käyttäen paketoinut noin kymmenen eristettyä huvilaa ja asuintaloa joen varrelta. Paketoituja taloja pidettiin torstaina kuivina vesipumpuilla. Huhtalon mukaan tulvatilanteen kehitystä on hankala ennustaa.
"Näyttäisi siltä, että tulvahuippu on nyt saavutettu. Jos uutta jäätä ei tule, alkaa vesi hiljalleen laskeutua", Huhtalo arvioi.
Vesi voi kuitenkin pysyä korkealla vielä pitkään. Jokeen on syntynyt noin yhdeksän kilometriä pitkä jäästä ja sohjosta muodostunut pato, joka ei pääse purkautumaan, koska meri on jokisuulla vielä jäässä. Pato on nostanut joen pintaa noin 3,5 metriä kesän tasosta.
Muualla jäät lähtivät rauhallisesti
Lapin joet alkoivat purkaa jäitään viime viikon perjantaina. Ensiksi liikkuivat Simojoen sekä Viantiejoen jäät. Sunnuntaina alkoivat liikehtiä Tornionjoen sekä Ounasjoen jääpeitteet.
"Jäät lähtivät yhtä aikaa, mutta mitään suurempia vahinkoja ei ole vielä syntynyt", kertoi Lapin ympäristökeskuksen rakennuspäällikkö Kauko Haikola torstaina.
Liakanjokea lukuun ottamatta jäiden lähtö on Lapissa sujunut varsin rauhallisesti. Ivalonjoki säikäytti vappuna, kun jääpato nosti veden pintaa niin, että kymmeniä taloja joutui saarroksiin ja yksi kastui. Tilanne kuitenkin helpotti vapunpäivän iltana ja oli torstaiaamuun mennessä jo ohi.
Vesi kävi alkuviikosta korkealla myös Ounasjoessa, kun Patokosken ja Iisingonsuvannon kohdalle muodostui jääpato. Vesi kasteli muutamaa kesämökkiä.
Virtaamat nousussa
Lapin isojen jokien Tornionjoen ja Kemijoen virtaamat ovat huipussaan ensi viikolla. Tornionjoen virtaama oli torstaina reilut 1 500 kuutiometriä sekunnissa. Vajaassa viikossa virtaama kasvaa Haikolan mukaan reiluun 2 500 kuutiometriin.
Kemijoessa virtaama saavuttaa huippulukemansa samoihin aikoihin, jolloin Rovaniemen kohdalla vettä virtaa noin 3 000 kuution sekuntivauhdilla.
"Kasvavat vesimassat pysyvät hyvin uomissaan, sillä joet ovat vapaita merelle asti", Haikola arvioi.
Pienempien jokien kuten Simo- ja Ivalojoen virtaamat sen sijaan ovat kääntyneet jo laskuun.