Kuusamo
Rehevöitymisestä kärsivien vesistöjen leväkasvuston arvellaan pullahtavan tänä vuonna pintaan etuajassa. Kertarysäyksellä tullut kesä ja vesien lämpeneminen ovat laukaisseet järvissä jo ensimmäiset merkit kasvuston heräämisestä.
Esimerkiksi Kuusamon Elijärvestä ensimmäisellä seurantaviikolla otetuissa vesinäytteissä oli vähän sameutta, joka voi olla sinilevien aiheuttamaa. Elijärveä ilmastetaan kuitenkin talvet ja itiöt talvehtivat syvänteissä, minkä vuoksi näytteissä hajonneena esiintynyt sinilevä saattaa olla peräisin edelliskesältä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Anneli Ylitolonen sanoo, että edellytykset sinilevien nopealle kasvulle ovat kuitenkin nyt erittäin hyvät.
Ympäristökeskusten vuonna 1998 aloittamasta leväseurannasta on saatu hyviä kokemuksia, minkä vuoksi tietoja kerätään valtakunnallisesti tänäkin vuonna kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka.
Pohjois-Pohjanmaalla leväseurantaa tehdään 25 kohteessa. Tänä kesänä seurantaan on otettu kaksi uutta kohdetta. Yli-Kitkan Kesälahti haluttiin tarkkailuun, sillä vesistön tilasta on oltu huolissaan vuodet muun muassa Rukan jätevesikuorman vuoksi. Oulun Nallikari lisättiin seurantakohteisiin vilkkaan käytön vuoksi.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen suunnittelija Jouni Näpänkangas kertoo, että leväseurannalla on pystytty luotettavasti seuraamaan järvien tilaa.
”Vesistöjen tila on pysynyt seurantavuosina aikalailla ennallaan, monessa paikassa on menty myös parempaan suuntaan”, Näpänkangas sanoi.
Hajakuormitus
suurin ongelma
Vesien suojelua parantaa erityisesti jäteveden puhdistamojen ja teollisuudesta tulevan kuormituksen keventyminen. Näpänkankaan mukaan painopiste vesien suojelussa kallistuu nyt entistä tiukemmin hajakuormitukseen, jossa suurimmat päästöt tulevat maa- ja metsätaloudesta.
”Näihin lähteisiin on vaikea päästä käsiksi, sillä kenttä on niin laaja ja valvontakin vaikeaa.”
Näpänkankaan mukaan maataloudessa menetelmien parantelemisessa ollaan jäljessä teollisuuteen verrattuna, mutta sielläkin kehitys menee koko ajan parempaan suuntaan.
Pohjois-Pohjanmaalla leväkasvustot ovat kiusanneet aikaisempina vuosina erityisesti Taivalkosken Siikalampea, Kuivas- ja Pyykösjärviä Oulussa, Pieni ja Iso Vatjusjärviä Haapavedellä ja Utajärvellä sijaitsevaa Ahmasjärveä.
Luontoa
tarkkaillaan tiiviisti
Kuusamon ympäristötarkastaja Teemu Junttila sanoo, että leväseurannasta on ollut suurta hyötyä vesistöjen seurannassa.
”Elijärvestä emme ehkä saa kaikkia sinileviä koskaan pois, mutta seurannalla saadaan tietoa kunnostuksen tuloksista. Jos kukintoja pystytään siirtämään syksymmäksi, silloin tiedämme olevamme oikeilla jäljillä”, Junttila sanoi.
Kunnissa ollaan hyvillään myös siitä, että valtakunnalliseen ohjelmaan kuuluvien vesien leväseuranta on halpaa. Ympäristökeskus huolehtii näytteiden tutkimisesta ja kuntien maksettavaksi jää ainoastaan seurantakohteilla kiertely ja näytteiden lähettämiskulut.
Junttilan mukaan vesien tilan pitäisi olla paranemaan päin, mutta esimerkiksi suuret järvet ovat arvoituksellisia, joissa päästöt näkyvät jälkijunassa. Yksi kysymysmerkki on muun muassa ammattikalastuksen hiipuminen, minkä pelätään tuovan ongelmia, sillä rikkakalat ovat kovia kuormittajia.
Kuusamossa kohteet kierretään joka maanantai ja tarkastetaan silmämääräisesti. Ulkoisten merkkien paljastuttua vedestä otetaan näyte. Vesien seurannassa apuna käytetään myös vapaaehtoisia. Kuusamossa on suunniteltu laajempaa vapaaehtoisten tiedonkerääjien verkkoa. Sen perustamiselle on hyvät lähtökohdat, sillä ihmiset ovat kaikkialla heränneet tarkkailemaan järviään.
”Ihmiset kyselevät seurannan tuloksia ja aika paljon tulee soittoja mökkien rannoilla tehdyistä havainnoista”, Jouni Näpänkangas kertoi.