Alakorkalon levähdyspaikalla on hiljaista. Grilliyrittäjä availee putiikkiaan lounasaikaa varten, mutta kiviset pöydät pysyvät tyhjinä. Kauniilla paikalla rannassa oleva laavu on epäsiistissä kunnossa ja romahtanut puuvarasto tyhjillään. Vessojen ovet ovat lukossa jo kaksi vuotta, sillä ne joutuivat ilkivallan ja varkauksien kohteeksi.
"Täällä oli posliiniset pöntöt, mutta ne varastettiin. Uudet pöntöt pultattiin lujasti kiinni, mutta jotenkin nekin vietiin. Näitä putkamallin pönttöjä ei ole saatu vietyä, mutta kaikki muu irtain ovipumpusta valojen liiketunnistimeen on hävinnyt", Rovaniemen seudun tiemestari Kalervo Niva kertoo.
Syrjäinen paikkakaan ei pelasta
Vessojen peilit ja ikkunat ovat rikki, pönttöjen vetämisnupit hajalla. Vesijohdot tahtovat hajota, sillä ikkunoita rikotaan myös talvella. Roskapönttöihin tuodaan kotitalousjätteitä ja paperinkeräysastia otettiin pois sen polttamisen jälkeen.
Ei siis ihme, että matkailijat pysähtyvät mieluummin muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla monitoimihuoltoasemalla.
Alakorkalon levähdysalue sijaitsee vain viiden kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta, mutta ilkivallalta eivät säästy myöskään syrjäisemmät paikat.
"Tervolan Varejoen levähdysalueella vessoista oli potkittu ovet sisälle ja hajotettu kaikki mahdollinen. Syrjäisemmiltä paikoilta löytyy myös usein mökki- ja kotitalousjätettä, joskus jopa vanhoja televisioita ja pakastimia", Lapin tiepiirin asiakkuussuunnittelija Sanna Kolomainen kertoo.
Lapin levähdyspaikat kartoitetaan
Lapin tiepiirissä on tänä vuonna menossa kartoitus, jossa käydään läpi läänin 739 pysähdys- ja 79 levähdysaluetta. Kuntokartoituksen jälkeen harkitaan kullekin levähdyspaikalle järkevää varustetasoa.
"Pitäisimme toki mielellään levähdyspaikat hyvin varusteltuna, mutta jatkuvan ilkivallan takia se ei aina ole järkevää", Kolomainen kertoo.
Levähdyspaikkakartoituksen tarkoitus on löytää suosituimmat levähdyspaikat ja tehdä niistä käyttäjäystävällisempiä ottamalla huomioon esteetön kulku ja viihtyisyyttä parantavat raivaustoimenpiteet.
Palvelut houkuttavat huoltoasemalle
Pysähdysalueita käyttävät suurimmaksi osin lapsiperheet, lemmikinomistajat, karavaanarit ja rekkamiehet. Monet heistäkin ovat tosin siirtyneet huoltoasemien käyttäjiksi, sillä levähdyspaikkojen varustetaso ei aina vastaa opaskylttien lupauksia. Lukittu vessa, poltettu pöytä ja sotkuinen ympäristö eivät houkuttele pysähtymään toista kertaa.
Toiminnanjohtaja Timo Piilonen SF-Caravan -yhdistyksestä vahvistaa monen karavaanarin siirtyneen huoltoasemien käyttäjäksi..
"Hyvillä huolto-asemilla on kemiallisen vessan tyhjennysmahdollisuus ja muutenkin hyvät palvelut. Toki levähdyspaikkojakin tarvitaan, sillä kuski saattaa tarvita nokoset keskellä erämaatakin."
Myös Kolomainen toivoo, että levähdyspaikkojen varustus voitaisiin pitää hyvänä jatkossakin.
"Tosiasia kuitenkin on, ettei veronmaksajien rahoja voi jatkuvalla syötöllä tuhlata samojen levähdyspaikkojen kalustuksen uusimiseen."