Leväenergia on totta kymmenen vuoden kuluttua, arvelee professori Martin Romantschuk Helsingin yliopistosta. Hän uskoo uuteen energialähteeseen myös Suomessa, vaikka tutkimuksen painopiste on lämpimillä vyöhykkeillä. Pohjolassa leväkasvattamot voisivat toimia osana jätehuoltoa.
Vihreä vesimassa velloo Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitoksella Lahdessa. Kasvatuspulloista on edetty tänä kesänä 200 litran altaaseen, jota putket valaisevat molemmin puolin. Kellaritila on sen verran vilpoinen, että kesälläkin kaipaa pitkähihaista.
Suurin osa tuhansista mikrolevälajeista ei Suomen oloissa pärjäisi. Suomalaistutkijat luottavat kotoisiin miksotrofeihin.
Levästä tehdyn öljyn hinta on huomattavasti korkeampi kuin fossiilisen. Levät kiinnostavat silti ympäri maailmaa, koska massa kasvaa päivässä jopa kolminkertaiseksi ja antaa satoa jatkuvasti.
Leväkasvattamo ei kilpaile kasvavan ihmiskunnan tarvitsemista pelloista niin kuin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet, korostaa Martin Romantschuk.