Mennyt lokakuu ja kuluva marraskuu ovat olleet rakennusten lämmittäjille mukavan leutoa aikaa.
Lämmitykseen käytettävää sähköä, öljyä, puuta tai kaukolämpöä on kulunut poikkeuksellisen vähän, kun sekä päivä- että yölämpötilat ovat pysyneet sitkeästi plussan puolella.
Leudot säät vähentävät kulutusta ja leikkaavat pienen siivun öljyn ja sähkön hintojen noususta kotitalouksille ja teollisuudelle aiheutuvasta energialaskun korotuspaineesta. Energian tuottajalle poikkeuksellisen lämmin syksy aiheuttaa sen sijaan omat koukeronsa.
"Lokakuun viralliset luvut eivät ole vielä käytössä, mutta selvästi sekä lokakuussa että myös nyt marraskuussa on ollut normaalia lämpimämpää. Lämpimät ilmat tuntuvat meillä lämmön myynnissä ja sähkön siirrossa", sanoo Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.
Kaupunki kasvaa,
kulutus myös
Oulun kaupungin ja lähiseutujen voimakas kasvu ovat näkyneet Oulun Energiassa koko ajan kasvaneina kaukolämmön myyntimäärinä.
Tapani Kurkelan mukaan tulevaisuuden suunnitelmissa kaukolämmön kasvuksi on laskettu vuosittain noin 1,5 prosenttia ja sähkön kulutuksen kasvuksi noin 3 prosenttia.
"Koska kaupunki on kasvanut, niin meidän lämmönkäyttö ei ole tähän saakka vähentynyt ilmojen lämpimyyden takia", sanoo Kurkela.
Kurkelan mukaan ilmaston lämpenemistrendi ja muutkin muutokset otetaan toki kasvuennusteissa huomioon.
"Seuraamme ilmaston lämpenemistä. Lisäksi rakennusten lämpötalouden paraneminen on toinen, ja jopa lämpenemistä enemmän kulutukseen vaikuttava tekijä. Toisaalta ihmisten käyttötottumukset, lämpimän käyttöveden tarve ja valaistuksen tarve lisäävät koko ajan energian kulutusta", Kurkela muistuttaa.
Normaali lämmitysvuosi
lämpenee ensi vuonna
Ilmaston asteittainen lämpeneminen aiheuttaa sen, että ensi vuoden alusta energiankulutuksen seurannassa ja vertailussa käytettävän lämmitystarvelukuasteikon normaalivuosi on lämpimämpi kuin tähän saakka.
Muutos johtuu siitä, että keskivertovuoden perustana oleva 30 vuoden pituinen laskentajakso siirtyy kymmenellä vuodella eteenpäin eli vuosista 1961-1990 vuosiin 1971-2000.
"Uudempi jakso on lämpimämpi kuin vanhempi jakso", myöntää Motiva Oy:n tiedonhallinnan tuoteryhmäpäällikkö Ulla Suomi.
Suomen mukaan ilmaston lämpeneminen ei ole uuden asteikon käyttöönoton syy, vaan vertailun tueksi on haluttu saada mahdollisimman ajankohtaista tietoa.
Vuosien lämpeneminen näkyy silti selvästi uudessa asteikossa. Esimerkiksi Oulussa uuden jakson keskimääräiset vuosittaiset lämmitystarveluvut ovat 2,3 prosenttia edelliskautta pienemmät ja koko maassa pudotus on 2,7 prosenttia.
Lämpeneminen ei kuittaa säästön tarvetta
Lämmitystarveluvun käyttö on rakennusten energian käytön seuraamisessa tärkeää, sillä vuosien keskilämpötilan vaihtelu voi heilauttaa energian kulutusta rajustikin.
"Jos vuosi on hyvin lämmin, niin energiaa kuluu vähän, vaikka rakennus ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla", Suomi korostaa.
Muun muassa energiansäästöä ja energiankäytön tehostamista edistävässä Motivassa ei uskota, että leudot syyssäät saavat ihmiset unohtamaan lämmitysjärjestelmien huollon tai ovien ja ikkunoiden tiivistämisen kaltaiset perinteiset lämmönsäästökeinot.
"Kun sähkön ja lämmitysöljyn hinnat ovat nousseet hyvin voimakkaasti, niin energiatehokkuuskeskustelu on noussut ihan uudelle ja sille kuuluvalle tasolle, eikä lämmin vuosikaan jaksa sitä nollata", Ulla Suomi muistuttaa.