Luonnonsuojelualueilta tuttu soiden ennallistaminen tekee tuloaan myös yksityismaille. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus on päättänyt palauttaa luonnonhoitohankkeeseensa liittyen neljä kohdetta luonnontilaan Kuusamossa ojia tukkimalla. Kohteissa kasvaa Euroopan Unionin luontodirektiiviin kuuluvia uhanalaisia lettorikkoja.
Ympäristöpäällikkö Irmeli Ruokasen mukaan kyseessä on päänavaus yksityismaiden soiden ennallistamisessa ainakin Pohjois-Suomen osalta.
Lettorikko on tikankontin ohella Suomen erityisvastuulajeja, sillä huomattava osa molempien kannoista kasvaa Suomessa. Tikankontti viihtyy varsinkin Kuusamossa, sen runsaskalkkisen maaperän ansiosta.
Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeen tavoitteena on kartoittaa Kuusamosta suojelualueiden ulkopuolella olevat lajien esiintymispaikat ja tehdä tarvittaessa esityksiä hoitotarpeista.
Marinoita ei ole kuulunut
Tähän mennessä tiedossa on jo 130 esiintymää, ja niistä on valistettu maanomistajia kirjeitse.
Neljästä edustavimpiin kuuluvan osalta maanomistajilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan kasvupaikkojen parantamiseen, eikä kukaan asettunut vastahankaan.
"Vastaanotto ylipäätään on ollut erittäin myönteistä, kielteisiä soittoja ei ole yhteydenottojemme jälkeen kuulunut", Ruokanen kertoo.
Ennallistamistyöt eivät tule maksamaan maanomistajille senttiäkään, vaan rahat otetaan valtion kassasta.
Luonnonhoitomomentilla on tänä vuonna koko maassa 4,2 miljoonan euron summa. Puolet on kohdennettu metsälain arvokohteiden inventointiin ja toinen puoli jakautuu tasan ympäristötukien ja luonnonhoitohankkeiden kesken.
Metsälain arvokkaiden elinympäristöjen kartoitus on pikku hiljaa päättymässä, mikä tulee vapauttamaan varoja yksityismetsien luonnonhoitohankkeille.
"Isoja mahdollisuuksia avautuu, sillä Metsossa (valtioneuvoston toimintaohjelma metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi) on lisäksi esitetty varattavaksi tarkoitukseen seitsemää miljoonaa euroa vuosittain", Ruokanen kertoo.
Metsähallituksella opetuskohteita
Tikankontti ja lettorikko kuuluvat myös Metsähallituksen Life-suojeluhankkeeseen. Sen yhtenä tavoitteena on levittää lajitietoa metsätalouspuolelle ja maanomistajille, jotta kasvit voitaisiin ottaa hakkuissa ja maankäsittelyssä huomioon entistä tarkemmin.
Kuusamoon on muun muassa perustettu opetuskohteita, joista saa tietoa lajeille sopivien elinympäristöjen ennallistamisesta ja hoidosta.
Yksi niistä sijaitsee itärajan pinnassa Kaivossuon Natura-alueella, jossa joukko metsäalan ammattilaisia kävi tutustumiskäynnillä keskiviikkona.
Erikoistutkija Pauliina Kulmala kertoi, että lettosuon vanhat ojat tukitaan syksyn kuluessa 15 hehtaarin alalla ja kuivumisen seurauksena syntynyt vesakko raivataan. Myöhemmin nähdään, kuinka positiivisesti alueen lettorikkoesiintymä reagoi pohjaveden nousuun.
Tikankontin ja lettorikon suojelun parantamiseksi yksityismailla on meneillään varsin laaja yhteistyö. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa toteutettavan Metsähallituksen Life-hankkeen yhteistyökumppaneina ovat kaikki metsäkeskukset, ympäristökeskukset, metsänomistajien liitot ja lisäksi Oulangan biologinen asema.
Kulmalan mukaan tarkoitus on turvata alueen jokaisen esiintymän säilyminen.
Metsähallitus on inventoinut Natura-alueilta kolmen vuoden aikana 800 lettorikko- ja tikankonttiesiintymää. Ojituksilla pilattuja kasvupaikkoja on parannettu ennallistamalla soita 200 hehtaarin alalla.