Korkeimman oikeuden (KKO) päätös tuomita Sammon entinen pääjohtaja Jouko K. Leskinen sisäpiiritiedon väärinkäytöstä lisännee markkinoiden luottamusta. Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, professori Jarmo Leppiniemi pitää tuomiota yleisen oikeustajun mukaisena.
-- Luulen, että suurin osa tavallisista ihmisistä ajattelee, että jos on mukana suuren yritysjärjestelyn tekemisessä, niin silloin ei ole sopivaa käydä kauppaa millään järjestelyssä mukana olevista yhtiöistä.
KKO pohti päätöksessään, vastasivatko julkisuudessa olleet tiedot pääjohtaja Leskisellä olleita tietoja kaavailluista yhdistymisistä. Niissä olisi niputettu Sammon ja Pohjolan vakuutustoimintoja tai koko konsernit. Oikeuden mielestä tiedot eivät olleet yhtämittaisia. Leskisen toiminnan suunnitelmallisuuteen Leppiniemi ei kuitenkaan usko.
-- Jos pörssiyhtiö rupeaa tahallaan auttamaan jotain rikoksessa, niin silloin pitäisi pelata isoilla summilla. Korkein oikeus totesi Leskisen ostaneen Pohjolan osakkeita tyttärensä ja perheyrityksensä nimiin 50 000 eurolla vuonna 1999. Leppiniemi arvioi, että KKO:n tuomio parantaa markkinoiden luottamuksen lisäksi yritysten käytäntöjä.
-- En usko, että enää yksikään iso pörssiyhtiö ainakaan tämän jälkeen jättäisi johtajien itsensä harkittavaksi, käydäkö osakekauppaa vai ei.
Rata vie sisäpiiriepäilyt poliisille
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tytti Peltonen katsoo, että KKO:n tuomio selkiytti sitä, mikä tieto on sisäpiiritietoa tarkoittavaa "täsmällistä" tietoa.
-- Sääntelyä tulee vähitellen ja on tärkeintä, että yritykset toimivat sekä itsesääntelyn, ohjeistuksen että lain mukaan.
Rahoitustarkastus (Rata) tutkii valtaosan sisäpiiririkosepäilyistä ennen kuin ne siirtyvät poliisille. Markkinavalvoja Janne Häyrinen uskoo, että korkeimman oikeuden perjantainen tuomio vankistaa myös Ratan toimintatapoja.
-- Kyllä tuomio selkiyttää lain sisältöä ja ohjaa myös meidän toimintaamme ennen muuta siinä, minkälaisia tutkintapyyntöjä lähetämme eteenpäin poliisille, Häyrinen kuvaa.
Tuomio selkeä kannanotto
Sisäpiirintiedon väärinkäyttö on ollut kriminalisoitu vuodesta 1989. Tänä aikana rikoksesta on saanut tuomion 15 ihmistä, heistä yhden todettiin syyllistyneen rikoksen törkeään tekomuotoon. Hän sai ehdollista vankeutta.
Osakesäästäjien Leppiniemi arvelee, että Sammon juttu vietiin korkeimpaan oikeuteen juuri siitä syystä, että sisäpiiririkosjuttuja on ollut niin vähän. Syyttäjä haki korkeimmasta oikeudesta tuomiota sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. KKO mainitsi tuomiossaan, että syyttäjän vaatimuksen takia Leskistä ei voitu tuomita sitä ankarampaan rangaistukseen. Leppiniemen mielestä maininta kertoo sen, että korkein oikeus suhtautuu sisäpiiririkokseen hyvin vakavasti.
-- Aika monen tuomioistuimen ratkaisun jälkeen on esiintynyt puheissa, että Suomessahan voi tehdä mitä vaan. Tuomio on hyvin selkeä kannanotto, ettei näin ole.
Leppiniemi muistuttaa, että sakkoihin tuomitut sisäpiirirötöstelijät ovat saaneet tuta muitakin seuraamuksia: sisäpiirisyytteet ovat johtaneet liki poikkeuksetta lähtöön firmasta.
-- Kyllä yritysten brändiä aika lailla yritetään suojella.