Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Juha Moring sanoo, että Oulussa leposide-eristämisen käytön suhteellinen osuus korostuu, koska täällä ei käytetä pystyeristämistä eli niin sanottua koppieristämistä, mikä on yleisesti käytössä monessa muussa sairaalassa.
Oulussa leposide-eristystä käytetään muuta maata yleisemmin. Asia ilmenee tänään Oulun yliopistossa tarkastettavasta lääketieteen lisensiaatin Carita Tuohimäen väitöskirjasta.
Oysin psykiatrian klinikan osastoilla on yhteensä viisi leposide-eristyshuonetta.
"Koppieristäminen ei ole hoidollista toimintaa. Leposide-eristämisen etuna on se, että potilas saadaan rauhoitettua nopeasti, voidaan antaa tarvittava lääkitys, ja hänen kanssaan voidaan keskustella", Moring kertoo.
Tuohimäki ei tuomitse koppieristämistä yhtä jyrkästi. "Esimerkiksi skitsofreniapotilaalle kaikki äänet ovat yhtä merkityksellisiä ja koppieristämisellä saadaan ärsykkeet pois". Tämä auttaa siis potilasta, Tuohimäki sanoo.
Lepositeitä tarvitaan
entistä harvemmin
Leposide-eristämisen käyttö on Moringin mukaan vuosien myötä vähentynyt. Syynä tähän on parantunut lääkityshoito sekä henkilökunnan koulutus. "Entistä useammin väkivaltatilanteita hoidetaan puhumalla. Henkilökunta on saanut koulutusta väkivaltatilanteisiin, joten pakkotoimiin joudutaan harvemmin."
Vaihtoehto leposide-eristämiselle on potilaan jatkuva ja tiivis valvonta osastolla.
Leposide-eristäminen kestää Moringin mukaan yleensä tunnista kahteen-kolmeen tuntiin. Hyvin harvoin potilasta pidetään lepositeissä yli kahdeksaa tuntia, jolloin eristyksestä pitää ilmoittaa myös omaisille.
Moring sanoo, että potilaan koskemattomuuteen puuttuminen on aina vaikea asia. Eristämiseen pitää olla vahvat perusteet. Psykiatrian klinikalla on käytössä selkeä ohjeistus, milloin lepositeitä ja eristämistä voidaan käyttää.
Lääninhallitus valvoo pakkotoimien käyttöä jatkuvasti. Kaikista pakkotoimista lähetetään tarkat tiedot lääninhallitukselle kahden viikon välein.
"Valvonnan perusteella pakkotoimien käytössä ei ole ongelmia", sanoo lääninlääkäri Hannele Havanka. Havangan mukaan psykiatrisen hoidon ongelmat ovat puutteellisessa avohoitojärjestelmässä sekä ajoittain vähiksi käyvät hoitopaikat.
Potilas rauhoitetaan
hallitusti
Oysin psykiatrian klinikan nuorisopsykiatrisen osasto 70:n vs. ylihoitaja Jukka Korhonen sanoo, että leposide-eristystä tarvitaan hyvin harvoin. Uhkaavat tilanteet onnistutaan useimmiten selvittämään muilla keinoilla kuten keskustelulla.
Henkilökuntaa on koulutettu tunnistamaan väkivaltaista käytöstä ennakoivia merkkejä, jotka näkyvät muun muassa ilmeinä ja eleinä. Jos potilasta ei saada muuten rauhoitettua, paikalle hälytetään lisää henkilökuntaa.
"Potilas pidetään kiinni hallitusti ja turvallisin ottein niin, ettei kukaan loukkaannu. Se on myös tärkeää, että potilaan kanssa keskustellaan tapahtuneesta sen jälkeen, kun hän on rauhoittunut ja hän on päässyt pois lepositeistä", Korhonen sanoo.
