Harrastan jalkapalloa. Naisjoukkueessa.
Tämä on siivittänyt monet asiasta kuulleet esittämään varovaisen kysymyksen "Onko se totta, että naisjoukkueissa seksuaalinen vähemmistö on enemmistö."
Tjaah. En ole perehtynyt naisjoukkueiden seksuaalipainotuksiin niin, että tohtisin vetää pitäviä johtopäätöksiä, vaikka näin maan on sanottu makaavan. Oman poppoon rakenteeseen sopii nykästyylin laskutapa fifty-sixty.
Vastaus aiheuttaa kahdenlaisia reaktioita: toiset (usein miehet) pyörittelevät päätään kuin heillä olisi salaista tietoa siitä, millaista on olla samassa joukkueessa lesbojen kanssa. Ettei kyse olisi sittenkin siitä, että nämä miehet olettavat naisten astuneen heidän reviirilleen?
Toiset (usein naiset) kysyvät kiinnostuneina, että onko se jotenkin vaikeaa.
Ei se vaikeaa ole, vakuutan, ja olo on hölmö, kun en tiedä, millä tavalla tilanteen pitäisi olla hankala. Tosiasiassa en edes tiedä joka ainoan tarkkaa suuntausta, enkä voi satavarmasti arvatakaan huonon lepakkonäköni vuoksi. Eikä sillä ole väliäkään. Me emme juokse pallon perässä hetero-, lesbo- tai bi-naisina vaan joukkueena.
Vaikka joukkueemme jäsenet rakastavat, riitelevät, eroavat, menevät naimisiin ja lisääntyvät muiden ikäistemme tapaan, on myönnettävä, että asetelma taitaa olla erilainen kuin pelkkien heteronaisten joukkueessa. Pääosin positiivisella tavalla, vaikka joskus tuntuukin hassulta hurrata "oikeaan kastiin" liittyneille heterokäännynnäisille.
Monet asiat, joista tulisi enemmistöseksuaalien kesken kissanhännänvetoa ja hedelmätöntä "mitähän se tuolla nyt oikeasti tarkoitti" -pohdiskelua, sujuvat järkevästi "miesten kesken", kun todella tarkoitetaan sitä, mitä sanotaan.
Jos oma sisäänrakennettu voitontahto on keskimääräisellä tasolla, joukkueesta kuitenkin löytyy niitä, jotka tsemppaavat pokaalinkiilto silmissään muutkin saalistajatasolle. Nekin, joilla on kaksi vasenta jalkaa.
Tämä näkyy jo treenimäärissä. Ja palkinnoista päätellen myös tuloksissa.
Turnausreissuilla erilaisuus näkyy parhaiten: heteronaisten iloksi peilivuoroista ei tarvitse tapella, sillä kaikkia tällääminen ei kiinnosta.
Kielenkäyttökin on erilaista. Jo kaikenlaista kuulleen posket tuppaavat punoittamaan härskimpien heittojen tullen. Ja tiesittekö, että koripallolämmittelyssä nuljahtaneen sormen aiheuttaman turvotuksen voi peittää nauruun sanomalla "meidän piireissä paksusormiset naiset ovat suosittuja"?
Turnausten illanvietot ovat sikäli erilaisia, että kun on tottunut menemään sinne, missä kaikki muutkin ovat, eli baariin, lepakoitten mielestä on hienoa saunoa, hoilottaa ja juoda ennennäkemättömät määrät viinaa ihan omassa porukassa. Kyllähän se vaihtelua on. Vähän kuin olisi reissussa remuavan ja välittömän jätkäporukan kanssa tiiviillä yhteishengellä.
Ja sitten tytöt painitaan!