Pari vuotta sitten Suomeen ostettujen saksalaisten Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunujen ampumatarvikehankinnoista tehdään päätös vielä tämän vuoden aikana.
Leopard-hankkeesta vastaavan jalkaväen tarkastajan, eversti Mika Peltosen mukaan kriisiajan "kovien" ampumatarvikkeiden hankintaa valmistellaan parhaillaan. "Meillä on useita vaihtoehtoja niiden toimittajan suhteen. Päätämme vielä tänä vuonna, mistä ja paljonko ampumatarvikkeita hankitaan."
Leopardeihin ostetaan panssaria läpäisevät nuoliammukset sekä ontelo- ja sirpalekranaatit.
Suomen ostamissa 124 Leopardissa on mahdollista käyttää myös köyhdytettyä uraania sisältäviä, panssarinläpäisyyn tarkoitettuja tykinammuksia. Tällaiset läpäisyammukset ovat laajassa käytössä Yhdysvaltain armeijassa.
Leopard 2 -vaunussa on sama 120 millimetrin tykki kuin USA:n M1-tankissa, joten niihin soveltuvat samat ammukset.
Eversti Peltosen mukaan köyhdytettyä uraania sisältävien ampumatarvikkeiden hankinta ei kuitenkaan kuulu "millään tavalla armeijan suunnitelmiin".
"Amerikkalaisilla lienee sellainen vaihtoehto, jossa on köyhdytettyä uraania. Meillä ei kuitenkaan ole syytä lähteä niitä hankkimaan, koska on olemassa täysin käypiä vaihtoehtoja", Peltonen muotoilee.
Vaihtoehtoisia nuoliammuksia valmistaa muun muassa saksalainen Rheinmetall -yhtiö, jonka tuotteissa uraanin tilalla on volframia. Kansainvälisissä sotilasjulkaisuissa uraaniammuksia kuitenkin kehutaan kaikkein tehokkaimmiksi ja edullisiksi.
Panssarikoulun apulaisjohtaja, majuri Kari Melanen vahvistaa, että uraaniammuksilla on taistelukäytössä "runsaasti hyviä ominaisuuksia".
Kaupallinen neuvos Arto Koski puolustusministeriöstä sanoo Suomen kuitenkin rajaavan neuvottelut ampumatarvikeostoista vain eurooppalaisiin valmistajiin. Hankintojen arvo on useita miljoonia euroja.
"Nythän on hankittu vasta pienehkö määrä koulutusampumatarvikkeita, ja jatkohankinnat pyritään tekemään muiden eurooppalaisten Leopard-käyttäjien kanssa", Koski kertoo. Leopard on käytössä lukuisissa Euroopan maissa.
Kohu viimeksi Kosovossa
Köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten käyttö on armeijoille arka aihe. Viimeksi niiden käyttö sotatoimissa herätti laajan kohun Kosovon ilmapommitusten yhteydessä 1999, kun Naton koneet ampuivat alueelle reilut 30 000 uraaniammusta.
Ammusten jätteiden ja pölyn väitettiin aiheuttaneen muun muassa rauhanturvaajille useita leukemiatapauksia. Yhteyttä ei kuitenkaan ole pystytty aukottomasti osoittamaan.
Ennen Kosovoa ammusuraanin väitettiin lisänneen Persianlahden sodassa sotineiden syöpätapauksia ja olleen syynä muihinkin mystisiin oireisiin, niin sanottuun Persianlahden syndroomaan.
Kosovo-operaation yhteydessä epäiltiin, että myös Suomella olisi uraaniampumatarvikkeita. "Pääesikunta selvitti asian, niitä ei ollut emmekä ole aikeissa niitä hankkia", Peltonen painottaa.
YK:n ympäristöjärjestö UNEP julkaisi vuoden 2001 alkupuolella raportin Naton Kosovon sodan aikana käyttämien uraaniammusten ympäristövaikutuksista.
Raportissa päädyttiin siihen, etteivät käytetyt uraaniammukset muodosta merkittävää ympäristöriskiä, vaikka joitain varotoimenpiteitä suositeltiinkin.