Perussa tiistaina sattunut lento-onnettomuus oli tässä kuussa jo viides ihmishenkiä vaatinut lentoturma matkustajaliikenteessä. Edellinen sattui Venezuelassa viikko sitten ja sitä edeltänyt vain kaksi päivää aikaisemmin Kreikassa.
Lentoturvallisuushallinnon apulaisjohtaja Reijo Lamberg varoittaa tekemästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä lentämisen turvallisuudesta, sillä onnettomuuksien kasaantuminen on puhdasta sattumaa.
"Jostain ihmeen syystä onnettomuuksia sattuu ryppäissä. Minulla on sellainen mutu-tuntuma, että niitä sattuu usein kolmen ryppäissä", Lamberg toteaa.
Lambergin mukaan onnettomuuksia ei pitäisi tilastoida maata tai vuotta kohti, koska sattuma vääristelee tilastoja pienten yksikköjen kohdalla.
Lamberg ottaa esimerkiksi suomalaisen Copterlinen helikopterin mereensyöksyn, jossa kuoli 14 ihmistä. "Jotta helikopteritoiminta Suomessa voisi päästä yhtä hyvään tilastoon kuin raskas lentoliikenne, pitäisi lentää karkeasti arvioiden 5 000 vuotta", hän sanoo.
Ennen kopterionnettomuutta Suomen matkustajaliikenteessä sattui vakava onnettomuus viimeksi vuonna 1988, jolloin Wasawings Ab:n reittilennolla ollut kone tuhoutui maahantörmäyksessä ja kuusi ihmistä kuoli. Säännöllisen lentoliikenteen osalta Suomen tilastot ovat maailman parhaita yhdessä muiden EU-maiden, USA:n, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.
Tämä ei tarkoita, ettei vakavia onnettomuuksia voisi Suomessa sattua, Lamberg huomauttaa.
Lambergin mukaan esimerkiksi Sveitsi on erittäin korkeatasoinen ilmailumaa, jossa lentoliikenteen valvonnassa vallitsevat samat normit kuin EU-maissa. Siitä huolimatta vuonna 1998 sattui MD-11-onnettomuus, jossa kone syttyi palamaan Atlantin yllä ja kaikki siinä olleet matkustajat kuolivat.
Turmakoneet samaa tyyppiä
Sekä kyproslainen että perulainen turmakone olivat Boeing 737-tyyppiä.
Reijo Lambergin mukaan tästäkään ei kannata vetää johtopäätöksiä, sillä Boeing 737 on tällä hetkellä maailman yleisin liikennekone.
Kaiken lisäksi käytössä olevilla saman tyypin koneilla saattaa olla huima ikäero.
"Tällä hetkellä maailmalla Boeing-737:n eri versioissa ikähaitari taitaa olla 20 vuotta. Kun toisilla on komeat kuvaputkinäytöt ja tietokonesysteemit, toisilla on vielä vanhat kellotyyppiset höyrymittarit", Lamberg toteaa teknologiaeroista.