Epäorgaaniset asfaltin lisäaineet näyttäisivät olevan terveydelle ja ympäristölle vaarattomampia kuin orgaaniset. Valtion tieteellinen tutkimuskeskus ja Työterveyslaitos ovat tutkineet teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden sopivuutta asfaltin lisäaineiksi. Tutkimuksessa on selvitetty lisäaineiden vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja ympäristöön. Tutkittavina aineina olivat lentotuhka ja jätemuovi.
Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Pirjo Heikkilän mukaan laboratorio-olosuhteissa testatussa jätemuovissa oli enemmän mutageenisiä ominaisuuksia kuin esimerkiksi bitumissa tai bitumin ja lentotuhkan sekoituksessa.
"Tämä tarkoittaa sitä, että jätemuovista syntyvissä huuruissa voi olla enemmän syöpäsairautta lisääviä ominaisuuksia. Lentotuhkan osalta tällaista ei ollut havaittavissa. Tutkimustulosten perusteella voisi varovasti sanoa, että epäorgaaninen aine, joka ei levityslämpötilassa hajoa, olisi parempi lisäaine kuin orgaaninen."
Tutkijoiden suositus tullee olemaan, ettei jätemuovia käytettäsi lisäaineena. Lentotuhkaa, joka on energianpolttolaitoksissa syntyvää jätettä, sen sijaan voidaan suositella käytettäväksi.
Lentotuhkan osalta karsinogeenisten yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin eniten levittimen kuljettajilta. Lämmityskoneen kuljettajat altistuivat toiseksi eniten. Liikenteen ohjaajien ja tienvierestä mitattujen pitoisuuksien määrä oli häviävän pieni. Pitoisuudet ovat kuitenkin kaikkien osalta niin alhaisia, ettei syöpäriskiä todettu syntyvän.
Tiemerkinnät voivat aiheuttaa allergiaa
Suomessa ei ole tutkittu tiemerkintämaalien aiheuttamia ongelmia, eli sulatettaessa syntyvää huurua.
"Aiempien tutkimusten mukaan bitumia sisältävän asfaltin ei pitäisi oikeilla sulatuslämpötiloilla aiheuttaa ärsytystä, mutta tiemerkinnät ovat asia erikseen. Niiden hajoamistuotteet voivat aiheuttaa ärsytystä ja allergiaa", Heikkilä viittaa WHO:n alaisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n tutkimukseen, johon osallistui seitsemän maata.
"Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa keuhkosyöpäriskiä bitumityöntekijöiden keskuudessa. Sen mukaan ryhmän keuhkosyöpäriski on hieman suurempi. Tutkimustulokseen on syytä suhtautua varauksella, sillä siinä ei pystytty rajaamaan esimerkiksi tupakanpolton aiheuttamia haittoja pois."
Myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on saatu samansuuntaisia tuloksia.
Suomen ja muiden Pohjoismaiden asfalttityöntekijät ovat olleet jo vuosikymmeniä paremmassa asemassa kuin esimerkiksi saksalaiset kollegansa, sillä meillä kiellettiin kivihiilitervan ja pien käyttö tiemateriaalina jo 1960-luvun lopulla. Saksassa nämä aineet ovat olleet käytössä vielä 1990-luvun alkuun saakka.
"Kivihiilitervan ja pien käytön tiedetään lisäävän syöpäriskiä."
Samaisessa tutkimuksessa selvisi Heikkilän mukaan myös se, ettei UV-säteilylle altistuneilla asfalttityöntekijöillä ole normaalia suurempi ihosyöpäriski.
Hyödynnettävää
jätettä tulee paljon
Teollisuuden kiristyvien jätemaksujen myötä hyödyntämättä jääviä sivutuotteita ja jätteitä aletaan myydä entistä enemmän esimerkiksi asfaltin lisäaineeksi.
Heikkilä korostaa, että teollisuudessa syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden sopivuus tiemateriaaliksi tulisi aina tutkia ainekohtaisesti ennen kuin niitä otetaan käyttöön. Näin saadaan varmuus siitä, miten aine vaikuttaa terveyteen ja ympäristöön.
Lentotuhkasta ei tutkimusten mukaan liuennut haitallisia aineita ympäristöön eikä se vaikuttanut ilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin. Jätemuovin ympäristövaikutuksia ei sen sijaan tutkittu, sillä sitä ei ole käytetty tienpäällä.