Suomeen on puuhattu lentomäkeä toden teolla puolenkymmentä vuotta. Esiselvitys Suomutunturille rakennettavasta lentomäestä tehtiin vuosina 2002--2006. Viime vuodesta lähtien Kemijärvellä on jo suunniteltu yksityiskohtia. Ensimmäiset maailmancupin kisat hypätään 2012, uskovat kemijärveläiset.
Suomen Hiihtoliitto on vilkuttanut hankkeelle vihreää valoa. Vaaleanvihreäksi Hiihtoliiton vilkutus muuttui runsas vuosi sitten, kun Ylitornion kunta toi julkisuuteen oman hankkeensa. Ylitornio kaavailee Aavasaksalle lentomäkeä, jonka kylkiäisinä rakennettaisiin suur- ja normaalimäki.
Kyse on jättimäisistä suunnitelmista, joissa lentomäki on vain palanen kokonaisuutta. Kemijärvi suunnittelee matkailukäyttöön tulevaa aluetta, jonka rakentaminen maksaisi yli 70 miljoonaa euroa; lentomäen osuus koko potista olisi 11 miljoonaa.
Aavasaksan kolmen mäen rakentaminen maksaisi yli 30 miljoonaa. Myös Aavasaksalle on kaavailtu mäkien lisäksi matkailualuetta.
Kemijärvi tarvitsee rakentamiseen yli 50 miljoonaa euroa valtiolta. Loput tulisivat EU:n rakennerahastosta, kunnilta ja yrityksiltä. Kolmannes valtiolta, saman verran EU-rahaa ja loput yksityisiltä sijoittajilta, suunnittelee puolestaan Ylitornio. Jos valtio sanoo ei, hankkeet kaatuvat välittömästi.
Periaatepäätökset kevään kuluessa
Hiihtoliiton on ollut vaikea tehdä ratkaisua hankkeiden välillä. Päätöksen tekoa on siirretty useita kertoja.
-- Emme halua hätiköidä. Näemme, että Ylitornio on tosissaan hankkeensa kanssa. On kysymys suurista rahoista, joten haluamme selvittää kummankin hankkeen talouspuolen perusteellisesti. Ylitornio pyysi selvitykselleen lisäaikaa maaliskuuhun saakka, mutta annoimme sitä helmikuun puoliväliin, sanoo toimitusjohtaja Jari Piirainen.
-- Johtokunta tekee ratkaisunsa helmikuun viimeisenä päivänä, Piirainen jatkaa.
Piirainen arvioi, että Suomi tarvitsee ehdottomasti yhden lentomäen, ei kahta.
-- Lentomäen saaminen on ollut liiton kärkihanke jo pitkään. Lentomäki on kummankin suunnitelman vetovoimatekijä. Mäen ympärille on saatava ympärivuotista toimintaa.
Valtion liikuntaneuvosto ja olympiakomitea ilmaisevat oman kantansa kevään kuluessa. Maan hallituksen on myös päätettävä pikaisesti lähteekö se rahoittajaksi.
Harjoittelusääntö on muutettava
Lentomäessä ei saa harjoitella, sanotaan kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n säännöissä. Piirainen myöntääkin, että lentomäen tulo ei siksi paranna rahtuakaan suomalaisten mäkimenestystä.
-- Sääntöjä pitää muuttaa. Kun lentomäen turvallisuustekijät ovat kunnossa, en näe mitään syytä harjoituskiellolle, Piirainen ilmoittaa.
Aavasaksan vauhtimäki on piirretty vuoren sisään. Alastulorinne on katettu. Jos hanke toteutuu, mäkihypystä tulee osittain sisäurheilua. Aavasaksalla on myös kaavailtu, että mäestä voisi hypätä yli 250 metriä.
-- Yksi mäki voi olla katettu, olkoon niin. Toivon, että mäkihypystä ei tule sisäurheilua. Se on tuhon tie, mikäli siihen suuntaan lähdetään. Ei mäkihyppy saa muuttua myöskään pituuslentonäytökseksi, koska se ei ole lajin syvintä olemusta.
Maailmassa on viisi lentomäkeä, Tshekin Harrachov, Itävallan Kulm, Saksan Oberstdorf, Slovenian Planica ja Norjan Vikersund, joita käytetään niukasti. Suomen lentomäessä pidettäisiin korkeintaan joka toinen vuosi kansainväliset kisat.
Japanissa ja Norjassa on silti mietitty lentomäkien rakentamista. Oslon hanke kaatui rahapulaan. Norjassa päädyttiin Vikersundin korjaamiseen. Japanin suunnitelmat ovat vielä ajatusasteella.
Valmentajat ja FIS:n herrat Aavasaksan kannalla
Jari Piirainen ei sano, onko hän Suomun vai Aavasaksan kannalla. Suunsa pitää supussa myös mäkihypyn päävalmentaja Tommi Nikunen.
-- Olen lojaali työnantajaani kohtaan, joten en kerro mielipidettäni tässä vaiheessa. Sen sanon, että Suomi tarvitsee lentomäen. Tämä on imagokysymys. Jos Suomi haluaa kuulua suuriin mäkimaihin, meillä pitää olla lentomäki. Jos 15 vuoden ajan mäkivaliokunta on kirjannut lentomäen rakentamisen tavoitteekseen. Lajikulttuuri vaatii lentomäen, Nikunen arvioi.
Nikunen myöntää, että suomalaisen mäkihypyn menestyksen kannalta lentomäki ei ole välttämättömyys.
-- Meillä on harjoitusoloissa puutteita. Niiden korjaaminen on menestyksen kannalta tärkeämpää kuin lentomäen tulo, Nikunen toteaa.
Harjoitusolojen takia Aavasaksan kolmen mäen suunnitelma on Nikusen mielestä hyödyllisempi kuin Suomun lentomäki.
-- Totta kai kaksi lisämäkeä, joissa hyppääjät voisivat harjoitella ympäri vuoden on erinomainen hanke. Suomun ja Aavasaksan projektit ovat isoja.
Kantansa on sanonut Norjan päävalmentaja Mika Kojonkoski, joka suhtautuu suopeasti Aavasaksan hankkeeseen. Entinen huippuhyppääjä Niilo Halonen tekee työtä Aavasaksan hyväksi. Myös FIS:n sveitsiläinen puheenjohtaja Gian-Franco Kasper ja saksalainen mäkirakennuskomitean puheenjohtaja Wolfgang Happle ovat liputtaneet Aavasaksan puolesta.