Pääkirjoitus

Len­to­lii­ken­ne uuteen asen­toon

Pienillä potkurikoneilla liikennöinnin Suomen maakuntakentiltä Riikaan pari vuotta sitten aloittanut Air Baltic vaikutti aluksi oudolta linnulta. Yleinen arvelu oli, että yhtiö käy täällä kokeilemassa siipiään, huomaa näkymät vaisuiksi ja vetäytyy sitten kaikessa hiljaisuudessa kotikentälleen Latviaan.

Pienillä potkurikoneilla liikennöinnin Suomen maakuntakentiltä Riikaan pari vuotta sitten aloittanut Air Baltic vaikutti aluksi oudolta linnulta.

Yleinen arvelu oli, että yhtiö käy täällä kokeilemassa siipiään, huomaa näkymät vaisuiksi ja vetäytyy sitten kaikessa hiljaisuudessa kotikentälleen Latviaan.

Tätä ei nähty, vaan Suomeen tulikin yhtiö, joka haistoi vanhojen toimijoiden heikkoudet ja alkoi tarjota suomalaisille edullisia yhteyksiä Riian kautta maailmalle.

Nyt yhtiö hakee isoa siivua Suomen sisäisestä liikenteestä.

Voi olla, että otsikoissa oleva Finncomm Airlines olisi vetäytynyt Porista, Seinäjoelta ja Jyväskylästä tai jostakin niistä, vaikka sen ja latvialaisyhtiön välillä ei käytäisikään yhteistyöneuvotteluja.

Viime vuonnahan Finncomm putosi tappiolle. Jotain piti tehdä.

On kuitenkin selvää, että vetäytymisen taustalla vaikuttivat myös Air Balticin kanssa käytävät neuvottelut, joiden tuloksena suomalaisfirma siirtynee latvialaisyhtiölle.

Air Balticilla on vahva kasvustrategia, ja kasvu onnistuu Suomessa nopeimmin kannattavilla Oulun ja Rovaniemen reiteillä.

Ilmoitus tästä aluevaltauksesta kuultaneen jo pian. Reittejä lennetään Finncommin tai sen uuden omistajan Air Balticin väreissä. Ainakin osa koneista on samoja, joilla on lennetty tähänastisia Finncommin reittejä.

Jos tieto uuden yhtiön tulosta pohjoisen reiteille kuullaan, samassa yhteydessä toivottavasti myös kerrotaan Oulun valitsemisesta Air Balticin Suomen-lentojen solmukohdaksi.

Jos Air Baltic tai sille kuuluva Finncomm aloittaa lennot Ouluun peräti kahdeksalla päivittäisvuorolla, olisi kaikin puolin luontevaa, että yhtiö sijoittaisi myös solmukohdan vaatimat järjestelmät samaan kaupunkiin, sen uudistuvalle lentokentälle.

Selvää on, että uusi tulija hakee pohjoisessa markkinaosuutta hinnoilla. Siihen se myös pystyy. Sen kustannusrakenne on kevyempi kuin Finnairin ja Blue1:n.

Nämäkään tuskin suosiolla luopuvat osuuksistaan Oulussa ja Rovaniemellä. Kumpikin haluaa syöttää pohjoisesta matkustajia myös Helsingistä lähteville ulkomaanreiteilleen.

Todennäköistä on sekin, että myös VR joutuu laskemaan junalippujensa hintoja pohjoisen ja Helsingin välillä.

Ei silti olisi yllätys, jos yhtiö menettäisi osuuttaan Oulun ja Helsingin väliä matkustavista, kun vielä Pohjanmaan radan korjausrahat ovat ainakin hetkellisesti jumissa ja radan nopeuksien nosto siirtymässä.

Pohjoisessa niin matkustajien kuin lentoasemienkin tilanne vaikuttaa ainakin Rovaniemellä ja Oulussa myllerrysten keskellä hyvältä.

Sen sijaan Porin, Seinäjoen, Jyväskylän ja muiden eteläisten lentoasemien tilanne näyttää pysyvästi heikolta.

Siinä vaiheessa kun Helsinki-Vantaalle lähivuosina rakennetaan sujuva raideyhteys, pienet eteläiset lentoasemat menettävät edelleen merkitystään ulkomaan syöttöliikenteen lähtöpisteinä.

Tämä karu tosiasia tuntuu pakostakin taustalla myös huomenna liikenneministerin koolle kutsumassa suuressa lentoliikenneneuvottelussa.