Näin näytettiin pitkää nenää kansainväliselle oikeudelle. Viime hetkeen saakka Sudanin presidentti Omar Hassan al-Bashir, josta kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi maaliskuun alussa pidätysmääräyksen, ja jota se syyttää Darfurissa tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, panttasi tietoa osallistumisestaan Arabiliiton huippukokouksen Qatarissa.
Eräiden lähteiden mukaan hän pelkäsi lähteä Khartumista, ettei maassa yritettäisi vallankaappausta hänen poissa ollessaan.
Proosallisempi syy on se, että Sudanin presidentti epäröi lähteä kansainväliseen ilmatilaan, koska hän pelkäsi, että hänen koneensa pysäytettäisiin.
Sen jälkeen kun ICC antoi hänestä pidätysmääräyksen, Omar al-Bashir on kyllä tehnyt monia matkoja, mutta vain naapurimaihin: Eritreaan ja Libyaan sekä Egyptiin.
Viimeksi mainittuun Sudan on sijoittanut osan armeijansa lentokoneista, koska se pelkää, että mahdolliset lentokiellot sitoisivat ne maahan, tai ne joutuisivat ilmaiskujen kohteeksi, kuten Yhdysvallat jossain vaiheessa esitti.
Kun presidentti al-Bashir lähti Dohaan, jossa häntä oli heti lentokentällä vastaanottamassa Qatarin emiiri, hän sai tilaisuuden istua samassa salissa kuin YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.
Samalla hän pystyi vahvistamaan kansainvälisen rikostuomioistuimen vastaista yhteistyötä, jonka varaan hän on rakentanut selviytymisstrategiansa.
Afrikassa, jossa vallitsee yleinen kauna kansainvälistä oikeutta kohtaan, koska sen epäillään harjoittavan tiukkaa linjaa vain mustassa maanosassa, Sudan löytää tukijoita.
Mutta tuki on nyt alkanut horjua. Niistä 30 Afrikan maasta, jotka ovat allekirjoittaneet Rooman sopimuksen, jotkut aikovat joustaa näkemyksissään.
Arabimailta Khartum saa innokkaampaa tukea, vaikkakaan puolustajien rintama ei enää ole niin yhtenäinen kuin sudanilaiset olisivat toivoneet.
Ennen huippukokousta Khartum lähetti paikalle edustajansa, jonka tehtävänä oli saada Arabiliitto yksinkertaisesti perumaan ICC:n pidätysmääräys.
Maanantai-iltana huippukokous päätyi antamaan vähemmän jyrkän julkilausuman: "Ilmaisemme solidaarisuutemme Sudania kohtaan ja torjumme ICC:n presidentti al-Bashiria koskevat päätökset".
Nyt kun Arabiliiton sisällä on jännitteitä Iranin kysymyksessä, Sudan kärsii myös Teheranin suuntaan tekemistään avauksista.
Iranin parlamentin puhemies Ali Larijani saapui Khartumiin ilmaisemaan tukeaan muutamia päiviä sen jälkeen, kun al-Bashirin vastaisista syytetoimista oli ilmoitettu. Hän johti valtuuskuntaa, jossa oli Iranin ja Syyrian johtajia, mutta myös Hizbollahin, Hamasin ja Islamilainen Jihad -järjestön edustajia.
Valtuuskunnan kokoonpanolla oli varmaankin symbolista merkitystä, ja todetessaan, että presidentti al-Bashirin vastaiset syytetoimet olivat "loukkaus kaikkia muslimeita kohtaan", viittasi Ali Larijani kantojen jyrkkenemiseen.
1990-luvun alussa, Omar al-Bashirin valtaan nostaneen islamistien sotilasvallankaappauksen jälkeen, Iranilla oli merkittävä rooli Sudanissa, joka alkoi kouluttaa "islamistista internationaalia", hanketta, josta on sittemmin luovuttu.
Tällä hetkellä öljytulot kiinnostavat Sudanin viranomaisia paljon enemmän kuin islamin levittäminen väkivallan avulla. He pystyvät kuitenkin käyttämään islamismin uhkaa vaatiakseen kansainvälisiltä kumppaneilta enemmän hyvää tahtoa.
Painostuskeinona Khartum myös päätti heti ICC:n syytetoimien jälkeen karkottaa maasta 13 kansainvälistä avustusjärjestöä ja kieltää kolmelta sudanilaiselta järjestöltä toiminnan kotimaassaan.
Kielto kohdistui maailman laajimpaan humanitaariseen operaatioon, jossa on 16 000 ulkomaista jaä sudanilaisia avustustyöntekiää.
Toimenpiteen kohteeksi on joutunut kaikkiaan 7 610 työntekijää (308 ulkomaista ja 7 302 sudanilaista), laskevat järjestöt jotka ovat vastanneet yli puolesta Darfurin humanitaarisista operaatioista.
Nyt Sudanissa on enää 80 ulkomaista avustustyöntekijää, jotka ovat sulkemassa johtamiaan laitoksia (joita on myös ryöstetty), tai odottamassa poistumisviisumeitaan, joita ilman heidän on mahdotonta lähteä maasta.
21 ulkomaalaisen passit ovat yhä viranomaisten käsissä, kun Khartum vaatii avustusjärjestöiltä noin 30 miljoonan euron suorituksia "velkojen maksamiseksi".
©(2009) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate