Vuonna 2004 pysäytetystä lentokentän rakentamisesta on kehkeytynyt erikoinen riita Pudasjärven kaupungin ja valtiota edustavan Pohjois-Pohjanmaan te-keskuksen välillä.
Valtio vaatii kaupunkia palauttamaan lentokentän lähestymislaitteiden ja -valojen rakentamiseen myönnettyjä varoja peräti 424 828 euroa. Oulun hallinto-oikeuteen 21. maaliskuuta jätetyssä vaatimuksessa kaupungilta perätään myös avustuksille kertyneistä koroista 38 950 euron korvauksia sekä 510 euron oikeuskuluja.
Kiista avustuksista juontaa juurensa 1999 tehtyyn suunnitelmaan, jonka tavoitteena oli kehittää Pudasjärven lentokenttää tilausliikenteelle. Te-keskuksen osarahoituksen turvin 2000 rakennettiin kiitotie, yhteiskäyttöhalli sekä leirialueen laajennus ja opasteet.
Ensimmäisen vaiheen työt toteutuivat, jonka jälkeen vuosille 2001-2003 te-keskus myönsi vielä kentän valojen ja mittarilentolaitteiden investointeihin 529 000 euron tuen. EU:n aluekehitysvaroista ja kansallisesta tuesta ohjattuja varoja on maksettu Pudasjärven kaupungille 424 828 euroa.
Harvinaisen
suuri summa
Pudasjärvi päätti kuitenkin keskeyttää lentokenttäprojektin 2004. Viimeksi myönnetyillä rahoilla ehdittiin aloittaa lähestymisvalojen ja mittareiden vaatimia putkituksia ja viemäröintiä. Te-keskuksen mielestä kaupungin on palautettava rahat, koska investointeja ei tehty suunnitelmien mukaan.
Te-keskuksen johtaja Leila Helaakoski sanoo, että kaupungin kanssa on neuvoteltu useasti tuloksetta, minkä vuoksi riitaan jouduttiin hakemaan lopulta ratkaisua hallinto-oikeudesta.
Tukien takaisinperintä ei ole harvinaista, mutta yleensä palautettavat avustukset ovat vain muutaman sadan euron suuruisia. Helaakoski vahvistaa, että summa on poikkeuksellisen suuri.
Tekniset vaatimukset
arvioitiin väärin
Pudasjärven kaupunginjohtaja Pauli Harju ihmettelee hallinto-oikeuteen vietyä kiistaa. Hänen mukaansa hanke on toteutettu suunnitelmien mukaan. Kaupungin on jätettävä vastine 24. huhtikuuta mennessä. Harju sanoo, että kaupunki kiistää kaikki vaateet perusteettomina ja vaatii asian suullista käsittelyä.
Harjun mukaan sekaannus johtuu siitä, että alun alkaen rahoitusta on haettu halvemman suunnitelman mukaan, joka perustui Ilmailulaitoksen laskelmiin. Rakentamisen edettyä kaupunki pyysi Ilmailulaitosta vuonna 2003 arvioimaan tilausliikenteen vaatimien valojen ja lähestymislaitteiden vaatimustasoa ja kustannuksia uudelleen.
Toisella arviointikerralla tekniset vaatimukset olivat niin tiukat, että ne kaatoivat taloudellisen pohjan jatkorakentamiselta. Ilmailulaitoksen selvitys paljasti, että valoihin ja mittareihin olisi tarvittu vielä yli kymmenkertainen määrä rahaa verrattuna summaan, joka niitä varten oli jäljellä.
Harjun mukaan hinta oli yli 2,7 miljoonaa euroa, kun rahaa oli käytettävissä 170 000 euroa.
Kustannusten karkaamisen vuoksi kaupunki pysäytti koko kehittämisprojektin. Palautusvaateet ihmetyttävät Harjua siksi, että projektin pysäyttämiseen päädyttiin yksimielisesti te-keskuksen edustajan kanssa.
"Me olemme käyttäneet rahat siihen kohteeseen, mihin ne on tarkoitettu", Harju korostaa.