Oulun liikenteen pullonkaulat johtuvat usein ahtaista risteyksistä, joiden vetokyky kärsii lyhyistä kaistoista.
Peltolan työntekijöiden töihin saapuminen ja kotiinpaluu saattaa merkitä jopa reilun tunnin jonottamista auton ratissa ennen kuin päästään edes Kajaanintielle parinsadan metrin päähän.
Kyseessä ei suinkaan ole ainoa Oulun liikenteen pullonkaula. Kaleva.fi:n lukijat kertoivat havainnoistaan ja kokemuksistaan jonotuksesta. Havaintojen mukaan Peltolan lisäksi Lentokentäntie, Alakyläntie, Raitotie, Kuusamontie ja niin sanottu miljoonamonttu ovat usean kuljettajan murheenkryynejä.
Oulun kaupungin liikenneinsinöörin Erkki Martikaisen mukaan palaute on tuttua ja tyypillistä.
– Näille alueille on yhteistä se, että niiden välittömään läheisyyteen tai lähialueille on keskittynyt paljon työpaikkoja. Työaikaliukumaa ei vieläkään kaikilla työpaikoilla ole ja se näkyy sitten risteyksissä, Martikainen sanoo.
Risteyksistä tulee usein pullonkaula, kun lyhyet kaistat verottavat niiden vetokykyä. Sumppua aiheuttaa usein esimerkiksi Lentokentäntien ja Limingantien risteys, jossa kaupungista tulevien ja vasemmalle kääntyvien autoilijoiden jono voi tukkia oikealle kääntyvien kaistan. Tällöin oikealle haluavat eivät voi käyttää omaa kaistaansa.
– Jos Limingantullin ja Lentokentäntien risteyksen välille saataisiin toiset kaistat tai edes pidemmät kaistat kääntyville, vetäisi kyseinen tie huomattavasti paremmin, kirjoittaa nimimerkki Työmatkalainen.
Tässä nimenomaisessa risteyksessä on jotain tehtävissäkin, sanoo Erkki Martikainen.
– Siellä on liikennealuetta käytettävissä parannuksia varten ja levennystä voidaan tehdä. Monissa paikoissa ei ole tilaa rakentaa pidempiä kääntyvien kaistoja, mutta siellä on. Lentokentäntielle suunnitellaan myös samanlaista parannusta ja sitä tehdään myös seuraavan vaiheen kehittämistoimenpiteitä ajatellen.
Martikaisen mukaan esimerkiksi miljoonamonttu on haastava, sillä siellä ei ole enää juurikaan tilaa uusille kaistoille. Siellä voidaan ainoastaan säätää liikennevaloja, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin liikennetilannetta.
Kaupungin pohjoisosassakin joutuu monesti matelemaan autolla. Esimerkiksi Raitotiellä Alakyläntien ja Ruskontien kiertoliittymien välillä on usein jonoja.
– Aivan kamala paikka arkiaamuisin kahdeksan tienoilla ja sama homma iltapäivällä puoli viiden aikaan. Pahimmillaan iltapäivällä joutuu ajamaan ryömintävauhdilla Ruskon kaatopaikan liikenneympyrältä asti tuonne Alakyläntien ympyrälle, kirjoittaa nimimerkki Ritaharjun insinööri.
Erkki Martikaisen mukaan ongelma on tiedossa ja ratkaisuvaihtoehtojakin on olemassa.
– Sitä voi tienpitäjä eli Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus kehittää yhdessä kaupungin kanssa. Yksi mahdollisuus olisi rakentaa ”vapaita oikeita”, eli kaistoja, joilla oikealle kääntyvät voivat ohittaa kiertoliittymän, Martikainen sanoo.
Oulun liikenne on murroksessa, sanoo Martikainen. Keskustassa liikenteen paine on pienentynyt, vaikka tietyt risteykset ovat yhä haasteellisia. Pohjoisen alikulun tilanne on jo nyt hyvä, ja täysi teho siitä saadaan irti ensi kesänä. Seudullinen liikenne ja Pohjantien ramppien liikennemäärät ovat kuitenkin kasvaneet.
Ruuhkista tuskin päästään koskaan eroon, joten jonoon joutuessaan on vain yksi neuvo.
– Vaikka se hermoja koetteleekin, niin malttia, Martikainen sanoo.
Vain yksi reitti Yrttipellontieltä Pohjantielle
Reitti, johon kuuluvat Yrttipellontie, Peltolantie, Kajaanintie sekä Pohjantien liittymä, muodostaa eräänlaisen ruuhkien erityistapauksen. Yrttipellontien perältä Pohjantielle haluavilla on vain yksi pääsy. Siksi Yrttipellontieltä moottoritielle haluavan aika kuluu nimimerkki Heissin mukaan ”elämänmittaiseen jonotukseen parkkihallin perukoilta”. Etenkin, kun sinänsä lyhyellä reitillä ajaja joutuu yhteen risteykseen, jossa hänellä on väistämisvelvollisuus, sekä kaksiin liikennevaloihin ennen moottoritien ramppia.
Lyhyt kaistapituus on myös Peltolantien ja Kajaanintien risteyksen ongelma. Vasemmalle kohti Kastellia kääntyvät tukkivat helposti lyhyen kaksoiskaistan, jolloin oikealle moottoritien suuntaan eivät pääse käyttämään omaa kaistaansa.
– Yrttipellontien tilannetta on viime aikoina kiristänyt tekninen vika lähialueen liikennevalojen ohjauslaitteessa. Vikaa on korjattu, ja ohjauslaitetta yritetään edelleen säätää parempaan kuntoon, sanoo Oulun kaupungin liikenneinsinööri Erkki Martikainen.
Peltolan ongelma on kaupungin tiedossa ja asiaa seurataan. Liikennevalojen säätäminen ei kuitenkaan ratkaise kaikkea:
– Työaikojen liukumaa ei ehkä kaikissa paikoissa vielä käytetä tai sitä ei ole mahdollista hyödyntää. Kun suuri osa yrityspuiston ja sairaanhoitopiirin työntekijöistä lähtee suurin piirtein samaan aikaan töistä, vakavan ruuhkan ainekset ovat valmiit.