Oulu on malliesimerkki siitä, kuinka lentoliikenne on lyhyessä ajassa hypähtänyt määrällisesti aivan uudelle tasolle. Halpalentoyhtiöt ovat tulleet ryminällä ja pakottaneet kotimaisen Finnairin kovaan kilpailuun.
Kilpailu on johtanut lentolippujen hintojen laskuun. Lennot olivat aikaisemmin äveriäiden tai muiden rahoilla lentävien yksinoikeus, mutta ne ovat tulleet kilpailun myötä jokaisen matkustavaisen ulottuville.
Lentäminen Oulusta Helsinkiin on useissa tapauksissa halvempaa kuin saman matkan teko junalla. Kun otetaan huomioon matkustamiseen kuluva aika ja junien jatkuvat myöhästelyt, ei ihme, että lennot houkuttelevat.
Euroopan komissio arvioi lentomatkustamisen kaksinkertaistuvan lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että halpalentoyhtiöt kasvattavat osuuttaan lentoliikenteestä.
Eniten kasvaa Euroopan sisäinen liikenne, voimakkaimmin itäisessä Euroopassa. Suurimman hyödyn keräävät pienempien kaupunkien lentokentät.
Lentoliikenteen kasvu kertoo taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisestä. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Nopeus on lentoliikenteen valttikortti. Ilmatilan ruuhkautuminen johtaa siihen, että lentomatkustajat joutuvat tottumaan lipsuviin aikatauluihin ja pidentyviin matka-aikoihin.
Vielä suurempi ongelma on lentomatkustamisen vaikutus ympäristöön, ennen muuta ilmastonmuutokseen. Lentoliikenteen päästöt ovat moninkertaiset muuhun liikenteeseen verrattuna. Lentojen lasketaan lämmittävän ilmastoa 2-5 kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maassa.
Lentoliikenne rasittaa ilmastoa matkustajakilometreissä ja tavaran painossa mitattuna enemmän kuin muut kulkuvälineet. Lentokone kuormittaa ilmastoa noin kymmenkertaisesti verrattuna sähköjunan synnyttämään ympäristötaakkaan.
Mitä enemmän ajetaan vanhoilla lentokoneilla ja mitä useimmin välilaskuin, sitä enemmän syntyy päästöjä. Halpalentoyhtiöiden reittien ulottaminen maakuntakentille sopii huonosti yhteen ilmastonmuutoksen torjumispyrkimysten kanssa. Halpalennot perustuvat siihen, että ihmisiä lennätetään risteyskentille ja sieltä edelleen kaukaisempiin kohteisiin.
Päästöjen määrä on pienimillään silloin kun lennetään mahdollisimman suoria, pitkiä lentoja täysillä koneilla.
Lentokalusto uusiutuu koko ajan. Uudet koneet kuluttavat vahoja vähemmän. Polttoaineen kulutus on pudonnut kymmeniä prosentteja kymmenien vuosien aikana.
Lentojen määrän kasvu on kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että uuden kaluston ympäristölle tuoma hyöty häviää lentomäärien mukana. Näin lentoliikenteen kokonaisrasittavuus lisääntyy merkittävästi.
Ilmastovaikutusta ei voida vähentää muuten kuin rajoittamalla liikennemääriä. Kaikki tähän tähtäävät toimet ovat kuitenkin epäonnistuneet. Liikenteen kasvu on nyt sitä luokkaa, että rajoitustoimiin joudutaan vielä varautumaan.