Liikenne- ja viestintäministeriö sekä lentoyhtiö Finncomm Airlines tyrmäävät ajatuksen Ylivieskan matkustajalentoliikenteen käynnistämisestä. Toive nousi esiin Ylivieskan seutukunnan tutkimuksessa, jossa kartoitettiin alueen vetovoimatekijöitä.
Liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennetyöryhmä selvitti muutama vuosi sitten vähäliikenteisten lentoreittien turvaamisen tarvetta. Ylivieskan lentokentän reittiliikenne lopetettiin vuonna 1996.
"Linjauksen mukaan olemassa olevan liikenteen turvaamistoimet ovat perusteltuja. Mutta Ylivieskan osalta on turha herättää toiveita siitä, että rahaa tulisi", korostaa yli-insinööri Marcus Merin, jonka vastuualueita liikenne- ja viestintäministeriössä ovat kaukoliikennepalvelujen osto sekä joukkoliikenteen rahoitus.
Finnairin kanssa yhteistyötä tekevä Finncomm lentää Suomessa muun muassa Savonlinnan ja Varkauden kaltaisiin pikkukaupunkeihin. Tällä hetkellä yhtiön lentolaivasto koostuu 49-, 48- ja 34-paikkaisista koneista.
"Jos ajatus on, että lentäisimme Ylivieskasta omalla riskillä, niin kohde ei kiinnosta. Mikäli vastuunjakajia löytyy enemmän, asiasta voi tietysti keskustella", Finncomm Airlinesin markkinointijohtaja Tuure Holkko linjaa.
"Ylivieska-lennoilta vie pohjan se, että tarjonta naapurissa (Oulu ja Kokkola) on niin hyvää. Haaveet vaikuttavat utopistisilta."
Itä-Suomen reiteille virtaa valtion tukea
Savonlinna ja Varkaus kuuluvat niin sanotun julkisen palvelun velvoitteen piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ta-
loudellisesti kannattamattoman reitin ylläpitoon on saatavilla valtion tukea.
"Velvoite turvaa asioinnin pääkaupunkiseudulle ja muualle Eurooppaan. Pääperiaatteen mukaan rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja alueen kesken", Merin taustoittaa.
Velvoitteen asettamiselle on kaksi edellytystä. Lentoyhteys Helsinkiin on koettava alueella elintärkeäksi. Toinen ehto täyttyy, jos yksikään lentoyhtiö ei suostu lentämään reittiä omaehtoisesti.
Ylivieska on rajatapaus. Lentoyhtiöitä kohde ei kiinnosta, mutta täyttyykö reitin elintärkeyden kriteeri?
"Ei. Oulu ja Kokkola ovat niin lähellä. Ylivieskan tapauksessa lähikenttien syöttöliikenteen kehittäminen on realistisempi vaihtoehto", Merin vastaa.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Asko Ojamäki suhtautuu lentoliikennehaaveisiin maltillisesti.
Ojamäki muistuttaa Ylivieskan sijainnista: kovaa vauhtia kasvava kaupunki sijaitsee pääjunaradan ja Savon radan risteyskohdassa.
"Nopeutuva raideliikenne on hyvä vaihtoehto, josta kannattaisi puhua yhä enemmän."
Ojamäen mukaan lentoyhteyden puuttuminen ei tahraa Ylivieskan imagoa.
"Itse puhuisin kauneusvirheestä", Helsinkiin suuntautuvilla työmatkoilla sekä junaa että lentokonetta käyttävä Ojamäki muotoilee.
"Tämä ei ole polttava asia juuri nyt. Kun alueen väkiluku kasvaa ja talouselämä virkistyy entisestään, pitää lentoyhteyden avaamista harkita", Ojamäki pohjustaa. Oma lukunsa on Ylivieskan lentokenttä. Ajan hammas ei anna rapistuvalle kentälle armoa.
"Siellä on laitteistoa, jota ei voi pian enää käyttää", huomauttaa Markku Kärkinen, joka toimi Ylivieskan kentällä lennontiedottajana reittilentojen lopettamiseen asti.
Nykyisin Kärkinen työskentelee Seinäjoella, missä paikallisen lentoaseman toimintaa pyörittää Rengonharju-säätiö. Alueen kunnat ovat säätiössä osakkaina.
Eteläpohjalaisia Vaasan kentän läheisyys ei haittaa.
"Mutta Ylivieskan alueelta puuttuu sekä usko että yhteinen tahtotila reittilentoliikenteen käynnistämiseen", Markku Kärkinen hymähtää.