Len­to­emän­nät uh­kaa­vat lakolla 12. maa­lis­kuu­ta

Lentoemännät ja stuertit uhkaavat lentoliikennettä lakolla lauantaina 12. maaliskuuta. Heti aamuneljältä alkava työtaistelu koskisi ensi alkuun Finnairia ja SAS:n tytäryhtiötä Blue1:tä.

Lentoemäntien lakko koskisi ensi alkuun Finnairia ja Blue1:tä.
Lentoemäntien lakko koskisi ensi alkuun Finnairia ja Blue1:tä.

Lentoemännät ja stuertit uhkaavat lentoliikennettä lakolla lauantaina 12. maaliskuuta. Heti aamuneljältä alkava työtaistelu koskisi ensi alkuun Finnairia ja SAS:n tytäryhtiötä Blue1:tä.

Jo pitkään ounastellun lakkovaroituksen anto varmistui torstaina, kun Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen SLSY:n ja työnantajia edustavan Palvelualojen toimialaliiton väliset neuvottelut uusista työehdoista katkesivat tuloksettomina. Lakkovaroitus jätetään perjantaina. Yli 90 prosenttia SLSY:n noin 1 600 jäsenestä tekee töitä näiden yhtiöiden palveluksessa. Yhdistys on puheenjohtaja Mauri Koskenniemen mukaan valmis tarvittaessa edelleen laajentamaan lakkoa.

Mm. Finnairissa pystytään arvioimaan vasta lakkovaroituksen saamisen jälkeen se, miten syvästi lakko purisi matkustaja- ja rahtiliikenteeseen.

Yhtiö laskee, että lakko aiheuttaisi sille runsaan 2,5 miljoonan euron myyntituottojen menetykset päivässä. Lentoliikenteen seisahtuminen olisi lisäksi ikävä uutinen kiivainta sesonkiaan eläville ja pääsiäisruuhkiin valmistautuville Lapin matkailuyrittäjille.

Lentoliikenteen lakko on hyvinkin sen tyyppinen, että työministeriö saattaisi valtakunnansovittelijan esityksestä siirtää lakon alkua kahdella viikolla. Mahdollisen lakon alku lykkäytyisi tosin tuolloin mahdollisimman hankalasti keskelle pääsiäisviikonloppua.

Jos lakko todella alkaa, lienee ensimmäinen kerta Suomen historiassa, että myös pääministerin puoliso olisi lakon piirissä. Merja Vanhanen palasi äskettäin työelämään lentoemännäksi.

Palkanalennuksia vai lisätehoa

SLSY ja työnantajien kovimmat kiistat koskevat lentoyhtiöiden tavoittelemia kustannussäästöjä ja muutoksia mm. työ- ja lepoaikoihin. Lentoemäntien silmissä mm. Finnairin tavoittelemissa 15 prosentin säästöissä on kyse palkanalennuksista, vaikka työnantajat ovat tämä tulkinnan kiistäneet.

- Yhtiö ensin haluaa palkanalennukset ja sitten antaa tulopoliittisen ratkaisun mukaiset palkankorotukset. Emmehän me voi sellaista järjestelyä hyväksyä, Koskenniemi sanoi.

- Meillä on kohtuulliset vaatimukset eli tulopoliittisen ratkaisun mukaiset korotukset, sopiminen ulkopuolisesta työvoimasta ja valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus. Jos me emme niitä saa, niin työtaistelu tulee, hän varoitti.

Työnantajien mukaan lentoemäntien ja stuerttien keskimääräinen viikkotyöaika on nyt 25 tuntia. Tuntimäärää haluttaisiin toiminnan tehostamisen nimissä asteittain hilata lähemmäs 30:tä tuntia.

Koskenniemi perusteli nykyisiä työaikoja poikkeavilla työoloilla: työajat ovat epäsäännölliset ja töissä siirrytään aikavyöhykkeestä toiseen ja vielä alipaineisessa tilassa.

- On laskettu, että yksi työtunti ilmassa vastaa kahta työtuntia maassa. SLSY haluaa saada Finnairin sopimuksen valtakunnalliseksi yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Tämä tietäisi mm. Blue1:lle peräti 30 prosentin nousua palkkakustannuksiin, ynnäsi johtaja Kaj Schmidt työnantajaliitosta.

Kilpailukyvyn nimissä

Koskenniemi muistutti, että lentoemännät ja stuertit ovat olleet valmiita sopimaan säästötoimista mm. sarsin kaltaisissa kriisitilanteissa. Nyt semmoista ei ole näköpiirissä: Finnairin tulos oli viime vuonna voitollinen ja myös Blue1:n näkymät ovat hyvät.

Työnantajien mukaan kansainvälinen kilpailu ajaa meilläkin tehostamaan toimintaa. - Finnairin merkittävimmissä kilpailijoissa SAS:ssa ja Lufthansassa on tehty paljon erilaisia säästötoimia. Kyllä se pakottaa yrittämään kaikkia mahdollisia toimia meilläkin, että voidaan turvata toimita jatkossa ja jopa laajentaa, Schmidt sanoi.

Lentoemännät ovat viimeksi olleet lakossa 1980-luvun lopussa. Työnseisaus kesti tuolloin vain muutaman tunnin.

Ilmoita asiavirheestä