"Maakunnan tahto on selvä. Me haluamme Oulun lentoasemasta Pohjois-Pohjanmaan arvoisen käyntikortin", painottaa maakuntajohtaja Pentti Lampinen.
Kehittämistoimien puutteessa käyntikortti on käynyt nuhruiseksi, nykyinen Oulun lentoasema on surkean ahdas ja sen palvelutaso erittäin heikko. Tilanteen korjaaminen Oulunsalossa vuosia kaivatuilla investoinneilla on Pentti Lampisen mukaan nyt koko maakunnan ehdoton tahto.
Kaleva kertoi tiistaina Oulun lentoaseman kehittämisstrategiaa laativan työryhmän päätyneen laskelmissaan Oulunsalossa tarvittavan jopa 90 miljoonan jätti-investointeja. Edelleen tiistaina Oulun kaupunginhallitukselle esitellyt suunnitelmat tähtäävät lentokentän lentoliikenteen ja palveluiden niin määrätietoiseen kehittämiseen, että Oulun lentoasemasta kasvaa Helsinki-Vantaan lisäksi Suomen toinen kansainvälinen lentoasema.
Vaikka Oulun lentoaseman investoinnit ovat perusteltuja ei Suomen lentoasemia isännöivällä Finavialla ole resursseja niiden nopeaan käynnistämiseen. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan kehittäminen imee Finavian investointiresurssit. Työryhmä ehdottaakin Lahti--Heinola-moottorien toteuttamisessa hyväksi testatun mallin monistamista Oulunsalossa ja Kiitotie Oy:n perustamista.
Tielaitos perusti yhdessä Skanskan kanssa Nelostie Oy:n, joka yksityisellä rahoituksella aikaisti keskisen Suomen tärkeän tiehankkeen toteutumista ainakin 5--6 vuodella.
Oulun lentoaseman hanketyöryhmän puheenjohtajana toimivan Pentti Lampisen mielestä Oulun lentoaseman kehittäminen on nähtävä maakunnan ja laajemmin koko Pohjois-Suomen elinkeinotoiminnan kehittämisen kärkihankkeeksi.
Lampinen kiitteleekin parisen vuotta Oulun lentoaseman päällikkönä toiminutta Pekka Mäntystä, joka "on visioinut työryhmän avuksi tuoreella tavalla ja vankalla asiantuntemuksella koko maakuntaa palvelevaa kehittämishanketta".
Hankeryhmä käynnistäisi Oulun lentoaseman kehittämisen kiitoradan pidentämisestä soveliaaksi Aasian liikenteessä käytettäville laajarunkokoneille ja nostaisi lentoaseman kapasiteetin nykyisestä 750 000 vuosimatkustajasta yli kolminkertaiseksi.
Maakuntajohtaja Pentti Lampinen pitää selviönä, että työryhmän ehdottamien investointien tarkempi suunnittelu ja jaksotustyö käynnistyy välittömästi, sillä 90 miljoonan euron hanke on jo suuren kokonsa vuoksi palasteltava useaan siivuun.
Hankesuunnitelmaa käsitellään seuraavassa maakunnan yhteistyöryhmän, myrrin kokouksessa, missä maakuntajohtajan mukaan varmasti sille myös näytetään vihreää valoa.
Ja kun näin tapahtuu, se on äärimmäisen selkeä viesti koko maakunnan tahtotilasta virkamiesten, poliitikkojen sekä rahoittajien suuntaan.
Myrrin työjärjestystä kehitetään parhaillaan niin, että yhteistyöryhmästä muodostuu entistä selkeämpi maakunnan äänitorvi ja kehityksen ohjaaja, Pentti Lampinen kertoo.
Myrrin omaksumasta kannasta muodostuu jatkossa näin entistä tärkeämpi liipasin maakunnassa viritettäville kehittämishankkeille. Yhteistyöryhmä vastaa maakunnassa EU:n tavoiteohjelmien toteuttamisesta eli pelkistetysti se päättää rahasta.