Hollannin tämänviikkoinen hallituskriisi ei tullut yllätyksenä, toisin kuin viime kevään parlamenttivaalien tulos. Oli odotettavissa, että tuolloin valtaan noussut oikeistohallitus hajoaa ennen pitkää omaan ja ennen kaikkea populistisen LPF:n mahdottomuuteen.
Hallituskoalitio pysyi koossa 87 päivää eli lyhempään kuin koskaan Hollannin historiassa toisen maailmansodan jälkeen. Kristillisdemokraattisen pääministeri Jan-Peter Balkenenden ministeristö jatkaa vähemmistöhallituksena kolmen kuukauden sisällä pidettäviin uusiin vaaleihin asti.
LPF nousi viime vaalien suurvoittajaksi sekavalla ohjelmalla, joka ajoi ennen kaikkea maahanmuuton rajoittamista. Vaalivoiton varmisti karmealla tavalla se, että LPF:n johtohahmo Pim Fortuyn ammuttiin runsas viikko ennen vaaleja. Nopea hallituskriisi osoittaa kuitenkin, että Fortuynin kuoleman myötä sinetöitiin myös LPF:n tuleva kohtalo. Hallitus hajosi LPF:n kahden ministerin valtataisteluun. Puolueelle tuli lentävä lähtö hallituksesta.
Populistiryhmän nopea nousu ja yhtä nopealta näyttävä tuho tuo tervetullutta uskonvahvistusta perinteisille puolueille kautta Euroopan. Hollannin esimerkki vahvistaa Suomenkin sisäpolitiikassa nähdyn tosiasian, että hallitusvalta on myrkkyä populistipuolueille. Kevään shokkitulos Hollannissa osoitti kuitenkin samalla sen, että jos perinteiset puolueet eivät kuuntele kansalaisten arkihuolia herkällä korvalla, ne kokevat ikäviä yllätyksiä vaaliuurnilla.
Mielipidetiedustelut ennustavat LPF:n suosion romahtavan uusissa vaaleissa. Helpotuksen kääntöpuoli on huoli siitä, että hallituskriisi saattaa mutkistaa entisestään EU:n laajentumisprosessia. Sehän joutui välittömään testiin jo lauantain kansanäänestyksessä Irlannissa.
EU-maiden johtajat neuvottelevat laajentumisesta ensi viikolla Brysselin huippukokouksessa ja tehnevät siitä päätöksiä Kööpenhaminassa joulukuussa. Hollannin hallitus on arvostellut tiukasti EU-komission äsken esittämiä maaraportteja, joissa suositellaan kymmenen uuden jäsenen ottamista 2004. LPF:n ohella hallituspuolueista nopeaa laajentumisvauhtia on moittinut etenkin liberaalipuolue VVD.
Aikataulu on rakentunut sille, että EU-johtajat tekevät päätöksensä tänä vuonna ja että kansalliset parlamentit antaisivat laajentumiselle hyväksyntänsä ensi vuoden aikana. Hollannin hallituskriisi ei välttämättä sotke aikataulua pahemman kerran, mutta se on yksi kysymysmerkki lisää laajentumisepävarmuuksien listaan.
paakirjoitus@kaleva.fi