Huomattava osa lentoyhtiöiden nykyisestä miehistöstä jää eläkkeelle vuosina 2000-2008. Kasvavaa lentäjätarvetta lisäävät osaltaan perinteisen reittiliikenteen kasvu, kiristyvät työaikavaatimukset ja jatkuvasti laajeneva kahden ohjaajan käyttö.
Lentäjäpulaa ei kuitenkaan ole odotettavissa. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammatillisen koulutuksen yksikössä työskentelevän opetusneuvos Seppo Niinivaaran mukaan uusien lentäjien tarve kyetään tyydyttämään.
"Sekä Suomen Ilmailuopisto että muut alan oppilaitokset pystyvät tuottamaan tarpeeksi lentäjäkapasiteettia. Ammattilentäjän koulutus on verrattain lyhyt, vain 17 kuukautta, joten tarpeeseen pystyttäisiin reagoimaan lyhyelläkin aikavälillä."
Lentäjiä otetaan oppilaitoksiin ennalta määritellyn tarpeen mukaan, osittain siksi että kyseessä on erittäin kallis koulutusala.
Koska koulutus on hyvin haluttua, valinta voidaan tehdä isostakin joukosta. Käytännössä jokainen valmistuva ammattilentäjä myös työllistyy.
Suomessa Finnair on alan suurin työllistäjä, sen leipiin päätyy lentäjiä molemmilta tahoilta. Monet muutkin lentoyhtiöt ottavat vastavalmistuneista oman osansa.
Tähän saakka akuuttia lentäjäpulaa on paikattu rekrytoimalla henkilökuntaa ilmavoimista. Seppo Niinivaaran mukaan tämä työllistämiskeino on tiensä päässä.
Samalla viivalla
Suomessa on ainoastaan yksi lentäjiä kouluttava oppilaitos, Porissa sijaitseva Suomen Ilmailuopisto, jolle opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan. Oman lisänsä lentäjämarkkinoille tuovat kaupalliselta pohjalta toimivat oppilaitokset.
Vuodenvaihteessa valtion ja Finnairin perustama Suomen Ilmailuopisto tulee opiskelijoilleen huomattavasti halvemmaksi kuin kaupalliset lentokoulut. 17 kuukauden mittainen koulutusjakso maksaa noin 10 000 euroa, kun kaupallisessa oppilaitoksessa suoritettava tutkinto voi tulla maksamaan alv:n kera seitsemänkin kertaa enemmän.
Valmistui lentäjä sitten valtion avustamasta tai yksityisestä lentokoulusta, he ovat samalla viivalla. Molemmat saavat lentoluvat Ilmailulaitokselta, molempien kohdalla luvan myöntämiskriteerit ovat samat.
Osa suomalaisista lentäjäkoulutukseen haluavista on käynyt hakemassa oppia Amerikan lentokouluista. Seppo Niinivaaran mukaan moni on joutunut pettymään Suomeen palattuaan.
"Amerikassa saatava koulutus ei ole kaikin osin riittävä täällä myönnettäviin lupakirjoihin. Syy on osittain siinä, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa noudatetaan eri kriteereitä. Yrityksistä huolimatta yhtenevistä menetelmistä ole päästy sopimukseen."
Kovat karsinnat
Kuten muidenkin lento-oppilaitosten, myös pääkaupunkiseudulla toimivan Pilot Factoryn ammattilentäjän opintolinjalle on meneillään syksyn haku. 18 kuukauden koulutus maksaa opiskelijalle noin 67 000 euroa.
Koulutuksensa puolivälissä olevat Pilot Factoryn ammattilentäjäoppilaat piipahtivat alkuviikosta yhdeksällä maan lentokentällä kahdeksan koneen voimin.
Lennonopettaja Paavo Seiron mukaan Suomen kiertueen tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat erilaisiin kenttiin. Samalla kiinnostuneiden oli mahdollista tulla kyselemään koulutuksesta ja tutustumaan kalustoon.
"Koulutusohjelmamme ei eroa Suomen Ilmailuopiston koulutuksesta. Opintolinja pätevöittää opiskelijat liikennelentäjän tehtäviin, tyyppikoulutus saadaan tulevalta työnantajalta", Seiro valistaa.
Markkinointivastaava Aku Westerbergin mukaan lentäjäksi hakeutuvat ovat tehneet uravalintansa jo varhaisessa vaiheessa. Hetken mielijohteesta ei haeta, eikä välttämättä mukaan pääsisikään.
"Suuria investointeja vaativalla alalla ei olisi edes kannattavaa kouluttaa ammattiin sellaista, joka ei pärjää. Karsintavaihe on jo niin kova, että ne joista ei ole lentäjiksi, tippuvat pois."