Lomamatkalta hankitut merkkiaurinkolasit menevätkin Suomessa yllättäen rikki. Samoja laseja myydään myös kotimaassa, ja myyjä on mainostanut tuotteen "maailmanlaajuista takuuta".
Suomessa tuotteen maahantuojat ja korjausliikkeet eivät kuitenkaan ota kuluttajan huolia kuuleviin korviinsa - ainakaan ilmaiseksi. Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen johtaja Leena Lindström huokaa.
"Ulkomailla ei voi toimia samalla tavalla kuin esimerkiksi ostaessaan Stokkalta kelloa. Myyjä sanoo, että tuotteella on kahden vuoden takuu, ja kuitti toimii takuutodistuksena. Se voi toimia täällä koti-Suomessa, mutta heti kun siirrytään maan rajojen ulkopuolelle, se ei kerta kaikkiaan päde", Lindström toteaa napakasti.
Pääsääntö on, että jos valmistaja on määritellyt tuotteelleen takuun ja ostos on tehty EU-alueella, valtuutetun maahantuojan tai korjausliikkeen pitäisi korjata tuote takuuehtojen mukaisesti myös Suomessa. Muutamat poikkeukset sääntöön tekevät käytännöstä kuitenkin sekavan.
Huoltoliikkeillä oma lehmä ojassa
Kuluttajakeskuksessa törmätään melko usein tilanteeseen, jossa suomalainen maahantuoja tai huoltoliike kieltäytyy korjaamasta ulkomailta ostettua tuotetta.
"Liikkeellä ei ole välttämättä mitään takeita siitä, että se saa kulunsa pois tuotteen valmistajalta. Liike ei ole sopimussuhteessa tuotteen valmistajaan kuin itse hankkimiensa tuotteiden osalta", Lindström selvittää huoltoliikkeiden logiikkaa.
Kieltäytymisen mahdollistavat kaksi kilpailulainsäädäntöön sisällytettyä poikkeusta. Ensinnäkin maahantuoja on oikeutettu noudattamaan Suomessa käytössä olevaa takuulaajuutta, vaikka tuotteen ostomaassa olisi voimassa laajempi takuu.
Toiseksi tuote on saatettu ostaa "valikoivan jakelujärjestelmän" ulkopuolelta, siis merkkituotteiden villeiltä kauppiailta. Tällöin tuotteen maahantuojalla Suomessa ei ole velvollisuutta takuuhuollon järjestämiseen.
Kuluttaja on väliinputoaja
Kuluttajalle tilanne on kieltämättä sekava, myöntää kuluttajakeskuksen johtaja Lindström. Takuukäytännön reunaehtoja, kuten muitakin kilpailulainsäädännön sovellutuksia, ruoditaan Kilpailuvirastossa. Virasto ei kuitenkaan ota selvitettäväkseen yksittäisen kuluttajan asioita.
Taannoin Euroopan kuluttajakeskus siirsi Kilpailuvirastolle tapauksen, jossa englantilaisesta elektroniikkakaupasta ostetulle LCD-televisiolle ei järjestynyt takuuhuoltoa Suomessa. Tapaus tuli bumerangina takaisin television omistajalle, liitteenä kehotus olla yhteydessä kuluttaja-asiamieheen, jonka ohjeissa "saattaa olla omia säännöksiä kuluttajia koskevista takuuasioista".
Asiaa ei myöskään voi viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, sillä television ostajan ja suomalaisen maahantuojan tai huoltoliikkeen välillä ei ole minkäänlaista sopimussuhdetta.
"Tämä on ilman muuta sellainen kysymys, joka pitäisi avata keskustelulle alan kattojärjestöjen kanssa", Lindström sanoo.
Ensi hätään Euroopan kuluttajakeskus valmistelee ohjeistusta, josta kuluttajakin ymmärtää, missä tilanteissa he voivat takuun puitteissa kääntyä suomalaisen maahantuojan puoleen.