Lennart Meri on edel­leen Viron kan­sa­kun­nan gal­le­rias­sa val­tio­mies numero yksi – suur­mie­hes­tä kertova kier­to­näyt­te­ly esillä Oulun pää­kir­jas­tos­sa

Keskiviikkona 15.1. Heikki Rausmaa taustoittaa Oulun kaupunginkirjastossa olevaa kiertonäyttelyä Viron historian suurmiehestä, joka syksyllä 1992 valittiin uudelleen itsenäistyneen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.

Presidentti Lennart Meri syntyi Tallinnassa vuonna 1929 ja siellä hän myös kuoli vaikean sairauden murtamana keväällä 2006.
Presidentti Lennart Meri syntyi Tallinnassa vuonna 1929 ja siellä hän myös kuoli vaikean sairauden murtamana keväällä 2006.
Kuva: Jõepera Jarek

Keskiviikkona 15.1. Heikki Rausmaa taustoittaa Oulun kaupunginkirjastossa olevaa kiertonäyttelyä Viron historian suurmiehestä, joka syksyllä 1992 valittiin uudelleen itsenäistyneen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.

Viro-instituutin kiertonäyttely Terävä katse, terävä kynä – Lennart Meri 90 on 26.1. asti esillä Oulun pääkirjastossa.

Tänään pääkirjaston tapahtumatila Laiturissa kello 18 Tuglas-seuran kirjastonhoitaja FT Heikki Rausmaa taustoittaa näyttelyä Viron historian suurmiehen henkilöhistorian, Suomi-yhteyksien ja sitaattien valossa.

– Meri oli mestarillinen sanankäyttäjä, minkä takia niin monet hänen sanontansa ja lausahduksensa ovat jääneet elämään. Osa niistä on aika kryptisiä, mutta toiset aforismin tapaisia kiteytyksiä eri asioista, Rausmaa kertoo.

Viro sai ensimmäisen epävirallisen edustuston Helsinkiin 1989 alussa, kun Tuglas-seuran toimisto avattiin. Vuonna 1982 perustettu seura on yhä Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, joka tekee työtä etelänapurimme kielen ja yhteiskunnan tunnetuksi tekemiseksi Suomessa.

Rausmaakin tutustui presidentti Mereen nimenomaan Tuglas-seuran toiminnan kautta.

– Meri oli käynyt jo syksyllä 1988 Helsingissä keskustelemassa eri tahojen, muun muassa ulkoministeriön kanssa mahdollisuudesta avata Virolle jonkinlainen edustusto. Ulkopoliittisista syistä se nähtiin vaikeaksi, mutta talkoopohjalta toiminut Tuglas-seura sopi kompromissiksi.

Suomen valtio aloitti Tuglas-seuran rahoituksen vuoden 1989 alussa ja osoitti sille toimitilat opetusministeriön naapurikorttelista Helsingin Kruununhaasta.

Meri nimitettiin keväällä 1992 Viron ensimmäiseksi suurlähettilääksi Helsinkiin. Hänen toimikautensa kesti vain puoli vuotta, koska syksyllä 1992 hänet valittiin uudelleen itsenäistyneen Viron ensimmäiseksi presidentiksi.

Kiinnostus Meren kirjallista tuotantoa kohtaan oli Suomessa voimakkainta 1970- ja 1980-luvuilla.

– Hän ei ole Viron kirjallisuudessa verrattavissa esimerkiksi Jaan Krossiin tai Anton Hansen Tammsaareen, mutta oma paikkansa Merelläkin on. Erityisesti hänen Viron historiaan liittyviä teoksiaan, kuten Hopeanvalkeaa, pidetään edelleen arvossa.

– Neuvostoaikana mitään ei voinut sanoa suoraan, mutta koko hänen kiinnostuksensa suomalaisugrilaisten kansojen historiaan ikään kuin pohjusti tulevaa. Meri teki myös useita dokumenttielokuvia Siperiasta ja Pohjois-Venäjältä. Ne olivat mukana tukemassa suomalais-ugrilaista identiteettiä, sillä Neuvostoaikana virolaiset pelkäsivät, että he sulautuvat kokonaan venäläisiin, mikä oli Moskovan tarkoituskin.

Maaliskuussa Lennart Meren kuolemasta tulee kuluneeksi 14 vuotta.

– Meri on edelleen Viron kansakunnan galleriassa valtiomies numero yksi. Hänen kanssaan samaa kategoriaan kuuluvat Jaan Tõnisson ja Konstantin Päts. Meri vaikutti Viron itsenäistymiskehitykseen nimenomaanLaulavan vallankumouksen 1987–1991 aikana, mutta hän teki myös sen jälkeen tärkeää työtä Viron aseman vakiinnuttamiseksi kansainvälisillä foorumeilla.

Hän nousi virolaisten silmissä poliitikosta valtiomiessarjaan, mutta häntä arvostetaan sekä valtiomiehenä että intellektuellina.

– Tietyt puolueet nostivat Meren presidenttiehdokkaaksi, mutta hän nautti arvostusta laajasti yli puoluerajojen. Kielitaitoisena miehenä hän pystyi helpommin toimimaan kansainvälisesti ja esiintymään muiden maiden valtionpäämiesten kansa yhdenvertaisesti.

Viimeisen matkan Suomeen Meri teki vain muutama kuukausi ennen kuolemaansa.

– Hän tiesi, ettei elinaikaa ollut enää paljon jäljellä ja hän halusi hyvästellä tärkeimmät suomalaiset ystävänsä. Meren auto pysähtyi Helsingissä myös Tuglas-seuran toimiston eteen.

Lennart Meri

Lennart Meri (29.3.1929–14.3.2006) toimi Viron presidenttinä 1992–2001.

Hänet tunnetaan myös kirjailijana, tuottajana ja elokuvaohjaajana.

Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon ja Lennart Meri oppi nuoruudessa puhumaan muun muassa suomea, ranskaa, saksaa, englantia ja venäjää.

Meri aktivoitui poliittisesti 1970-luvun lopulla. Kun Neuvostoliitto antoi hänelle luvan vierailla länsimaissa, Meri ryhtyi solmimaan sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä länteen. Samaa työ jatkui hänen toimiessaan vuosina 1990–1992 Viron ulkoministerinä.

Meri oli toiminut aktiivisesti ns. Laulavan vallankumouksen 1987–1991 aikana sekä Viron kansanrintamassa että Muinaismuistoyhdistyksessä.

Ensimmäisen epävirallisen edustustonsa Viro sai Helsinkiin vuoden 1989 alussa, kun Tuglas-seuran toimisto avattiin.

Meri kutsuttiin 1980-luvulla hänet Suomen kirjailijaliiton kunniajäseneksi sekä Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

Meri julkaisi kaikkiaan 10 kirjaa, joista neljä on suomennettu.