Presidentti Lennart Meren hautajaiset näytetään Tallinnasta suorana lähetyksenä TV1:ssä sunnuntaina klo 12.00-14.45.
Tallinna Virosta tuli kolmen ominaisuuden perusteella maa, jollaisesta Lennart Meri neuvostoaikana unelmoi: Viro sai itsenäisyytensä takaisin, Virosta tuli Naton jäsen ja Viro liittyi Euroopan unioniin. Mutta jäikö Mereltä näkemättä jotain sellaista, mitä hän olisi halunnut nähdä?
"Suurimmat unelmat toteutuivat", korostaa Enn Soosaar, Viron näkyvimpiin yhteiskunnallisiin keskustelijoihin kuuluva kolumnisti, joka oli myös tänään Tallinnassa haudattavan Meren ystävä ja tukija.
Oli Merellä silti toiveita, joiden muuttumista todeksi hän ei ehtinyt nähdä. Soosaaren mukaan Meri olisi halunnut Viron poliittisesta kulttuurista ja puolueista eurooppalaisempia. Se kehitys on kesken.
"Mutta pettynyt mies Meri ei ollut", Soosaar sanoo painokkaasti.
Moraalisissa
arvoissa puutteita
Meri oli presidenttinä vuodesta 1992 vuoteen 2001. Sinä aikana maa otti huiman harppauksen eteenpäin. Venäjän sotilaat lähtivät ja vaikeiden alkuvuosien jälkeen talous lähti kohisten nousuun.
Jos Viron viimeinen puolitoista vuosikymmentä on taloudellista menestystarinaa, samalla on syntynyt vaikutelma maasta, jossa ilmapiiri on kova, jopa armoton, maasta, jossa menestyjien ohella on suuri joukko häviäjiä. Vai onko kuva oikea?
"Totta on, että kaikki ei ole kohdallaan, eivätkä esimerkiksi moraaliset arvot liikemiesten ja poliitikkojen joukossa. He sanovat usein, että jos asiat ovat juridisesti kunnossa, ne ovat kaikkiaan kunnossa. Moraalinen näkökohta ei ole heille niin tärkeä."
Soosaaren selitys ilmiölle on, että Viro on demokratiana vielä nuori. Vallassa on yhä se sukupolvi, jonka laulava vallankumous 1980-luvun lopulla valtaan nosti.
"Heidät aivopestiin Neuvostoliiton aikana. He sanovat, että se, miten Neuvostoliiton aikana toimittiin, oli väärin, mutta silti he käyttävät valtaa samalla tavalla. Se tulee alitajunnasta."
Nopean kasvun
hedelmiä
Kun markkinatalous teki maihinnousun Viroon, repesivät tuloerot auki. Rikastuneensa ja köyhänsä maassa on vieläkin, mutta Soosaar ei tunnu näkevän tilannetta synkkänä. Virossa on tapahtumassa se, minkä toivottiinkin tapahtuvan. Nopean kasvun hedelmät ovat alkaneet levitä.
"Eläkkeet ovat nousseet, keskipalkat ovat nousseet", hän muistuttaa.
"On kuilu silti leveämpi kuin se saisi olla..."
Uuden itsenäisyyden alkuvuosina todelliseen köyhyysloukkuun pudonneiden maanviljelijöidenkin asema on parantunut - kiitos EU:lta tulevien tukien.
Entä eläkeläiset?
"On eläkeläisiä, joiden tilanne on huono, mutta on myös niitä, joiden tilanne on parempi - esimerkiksi sen vuoksi, että ovat saaneet omaisuutensa takaisin. Heidän määränsä ei ole ihan pieni."
Ongelma vain
Venäjältä nähtynä
Kysymystä Viron venäläisten asemasta Soosaar ei edes pidä vaikeana.
"Se on ongelma vain Venäjältä nähtynä."
Virossa asuu lähes 140 000 ihmistä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, ei Viron eikä esimerkiksi Venäjän. Nämä ihmiset ovat neuvostoajan maahanmuuttajia, suurin osa vanhoja ihmisiä.
Soosaaren näkemys on, että kaikki ne hmiset, jotka Virossa asuvat, halutessaan kansalaisuuden saavat. Sitä hakevalta edellytetään viron kielen suppean perussanaston hallintaa ja perustietoja maan historiasta ja perustuslaista.
"Valtio ei voi ketään pakottaa kansalaisuutta hakemaan, jos he eivät sitä halua tehdä."
Soosaar muistuttaa, että kansalaisuutta vailla olevat asukkaatkin ovat virolaisen sosiaaliturvan ja terveydenhuollon piirissä ja saavat äänestää kunnallisvaaleissa. Harva näistä kaipaa vanhaa tai vastustaa Viron valtiota, mutta kansalaisuutta he eivät yksinkertaisesti näe tarpeelliseksi.
Etsittävä uusia
selviytymisteitä
Vaikka Viron taloudella menee nyt lujaa, on maalle ennustettu kovenevia aikoja. Kun kustannustaso nousee, maasta alkaa poistua teollista tuotantoa. Näin kuuluu ainakin arvio.
"Tässäkin makkarassa on kaksi päätä", Soosaar sanoo. "Ei Viro voikaan olla vuosikymmenten ajan halvan työvoiman maa."
Hänen mukaansa kustannustason nousu pakottaa sekä liike-elämän että poliittiset päättäjät etsimään uusia selviytymisteitä - joista on jo viitteitä. Soosaar mainitsee informaatiotekniikan ja ohjelmistoalan. Niihin on tehty kovat panostukset.
Viro siis kulkee valinnoissaan osaksi samaa tietä kuin Suomi. Mutta kaikkiaan Suomi ei Virolle ole enää samanlainen esimerkki kuin takavuosina.
"Itse katsoin neuvostoaikana Suomen uutisia joka päivä, nyt pari kertaa viikossa. Nyt on monta muutakin kiinnostavaa maata."