Oulu Taskilassa asuva Raimo Tiilikainen ei uskaltanut mennä ulos asunnostaan, kun lemu oli pahimmillaan. Keskiviikkona jätevedenpuhdistamon kompostointikentällä alettiin kääntää aumoja, kun tuuli puhalsi sopivasti maalta merelle.
Tunnissa tai kahdessa tuuli kääntyi, ja lemu levisi asutusalueelle. "Laitoimme äkkiä oven kiinni, ettei haju tulisi sisälle. Auton ikkuna jäi kuitenkin raolleen, joten siellä haisi vielä illallakin", Raimo Tiilikainen kuvailee.
Alueen asukkaat osaavat kuvailla tuoksuja keskimääräistä paremmin. Haju voi olla esimerkiksi ummehtunut, kitkerä, imelä tai äitelä. Keskiviikkona se oli kuitenkin astetta kovempaa.
"Se oli jotakin aivan karmeaa", Tiilikainen kuvailee.
Puhdistamolta kuljetetaan lietettä viereiselle, laajalle kompostointikentälle. Siellä lietettä kompostoidaan pitkissä kasoissa, aumoissa. Aumoja käännellään, jotta kompostointi etenisi.
Iltaisin tai tuulella
ei saisi haista
Marraskuun ja maaliskuun välillä Taskilan lähiseutu on hajutonta aluetta, sillä aumoja aletaan käännellä vasta huhtikuussa. Puhdistamon ympäristölupa estää myös aumojen kääntelyn iltaisin ja viikonloppuisin.
"Me olemme vuosi sitten ottaneet käyttöön uuden aumankääntelijän, jonka ansiosta haju on vähentynyt huomattavasti", kertoo käyttöpäällikkö Eeva Heiska.
Muun muassa uuden kääntelijän ansiosta viime vuonna Oulun Vesi sai vain pari huomautusta hajusta.
Keskiviikkona käännetty auma oli kuitenkin tehty vielä vanhalla tekniikalla, mikä oli myös omiaan lisäämään hajua. Eeva Heiskan mukaan suurin syy oli kuitenkin kääntynyt tuuli. Vahinko oli korjattu heti, kun tuulen kääntyminen oli huomattu.
Raimo Tiilikaisen mukaan sietämätön lemu oli jo ehtinyt laajalle. Haju oli huomattu Herukan koululla saakka ja Mustallasuolla. Silti hänenkin mukaansa haju on vähentynyt.
Perjantaina Tiilikainen kävi tutkimassa kompostointikentän aumoja. Yksi kovasti höyryävä ja tuoksuva auma löytyi, mutta tuuli ei painanut hajua nyt suoraan asutusalueille.
Lounaistuulella
haisee eniten
Hajua on seurattu tarkempaankin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pyysi kevään 2001 ja 2002 välillä asukkaita pitämään hajupäiväkirjaa.
Tämän kyselyn ansiosta alueella tiedetään hajuista enemmän kuin muualla. Tähän kyselyyn, niin sanottuun hajupaneeliin, osallistui 12 lähialueen asukasta. He havaitsivat hajua vuoden aikana 48 kertaa. Aina haju ei ollut häiritsevä.
Tuona aikana Raimo Tiilikainen huomautti hajusta kolme tai neljä kertaa. Asukkaat kirjasivat myös tuulensuunnan, hajun voimakkuuden ja hajutyypin.
Hajulla oli selvä yhteys tuulensuuntaan. Eniten hajua havaittiin lounaistuulella ja toiseksi eniten länsituulella.
Tarkastaja Sakari Kalliokoski ympäristökeskuksesta sanookin, että nyt olisi uuden seurannan paikka. "Siellä oli selviä ongelmia, mutta Oulun Vesi on muuttanut kompostointia ja yrittänyt parantaa sitä", Kalliokoski sanoo.
Kompostointi
lemuaa eniten
Hänen mukaansa jätevedenpuhdistamot haisevat aina. "Ongelmana on, että asutus tulee pikku hiljaa liian lähelle puhdistamoa", Kalliokoski moittii.
Näin ilmeisesti myös Taskilassa.
Lietteen jälkikäsittely voisi olla hajuttomampaakin. "Jos haju on tärkein kriteeri, kompostointi on huonoin vaihtoehto", Kalliokoski sanoo. Taskilan puhdistamon käyttämä kompostointi on kuitenkin edullisempaa kuin esimerkiksi poltto tai kuivaus.
Kompostointi on kuitenkin ekologisesti järkevää. Kalliokoski muistuttaa, että niin jätteestä saadaan hyvää multaa eli kierrätys pelaa.
Kompostoinnista huolimatta Sakari Kalliokoski ei usko, että haju on kovin laajan alueen haitta. Yleensä ongelmia on puolentoista, korkeintaan kahden kilometrin säteellä kompostointikentästä.