Jos 95-vuotiaalta Lempi Vahtolalta kysytään, mistä syntyy onni, on vastaus selvä. Onnea olisi saada asua elämänsä loppuun asti tutussa ja rakkaassa kotikunnassa.
Vahtola on asunut Kiimingissä aina. Hän on syntynyt, kasvanut, työskennellyt ja elänyt vanhuusvuotensa siellä. Nyt edessä häämöttää pakkomuutto, sillä Vahtolalle ei ole löytynyt hoivapaikkaa omasta kunnasta. Palvelukeskus Jaarankartanossa ei ole tilaa, joten kunta on osoittanut Vahtolalle paikan Muhokselta.
Vaikka yksityiseltä palveluntarjoalta ostopalveluna hankittu paikka on kunnan tutkima ja sen laatukriteerit täyttävä, se ei Vahtolaa lohduta. Tilanne surettaa ja suututtaa silti.
"Ikinä en ole ollut Kiimingiltä mitään vailla. Nyt tämän ainoan kerran tarvitsisin jotakin."
Vahtola tuntee, ettei hänen toivettaan ole kuunneltu. Hän on ilmaissut kantansa selkeästi.
"Olen minä niille sanonut, etten lähde! Mutta saahan sitä pieni ihminen sanoa."
Ainutlaatuinen Vahtolan kohtalo ei ole. Arvioiden mukaan yhä useampi vanhus päätyy tulevaisuudessa asumaan kotikuntansa ulkopuolelle.
Lempi Vahtolan omaiset ovat tilanteesta huolissaan. Veljentytär Kati Hälinen kertoo, että olo on voimaton.
"Kyllä me ymmärrämme, että päättäjien on tehtävä vaikeitakin päätöksiä. Kieltämättä olisin silti toivonut enemmän kunnioitusta näin iäkästä ihmistä kohtaan."
Kiiminkiin suunnitellaan uutta palvelukotia vuodeksi 2008. Näköpiirissä on siis helpotusta.
Jaarankartanosta ei kuitenkaan vapaudu tällä hetkellä paikkoja kuin kuoleman kautta. Yhden hoivaosaston ja kaksi asumispalveluyksikköä sisältävässä keskuksessa on noin 55 paikkaa.
Varsinaista jonoa ei ole, mutta täyttä on jatkuvasti. Paikka ei yksinkertaisesti vedä, Kiimingin sosiaali- ja terveysjohtaja Hilkka Huusko kertoo.
Kiiminki ostaa seitsemästä eri kohteesta, muun muassa Oulusta, Iistä, Muhokselta ja Haukiputaalta, asumispalveluja.
Kunnan moniammatillinen ryhmä arvioi sen, millaista hoivapalvelua asiakas tarvitsee.
"Asiakkaan mielipidettä kuunnellaan ja asiasta neuvotellaan yhdessä. Jos tarjottu paikka ei miellytä, sitten sovitellaan. Meidän näkökulmastamme tärkeintä on se, että pystytään turvaamaan ihmiselle hyvä hoito. Aina ei voida taata sitä, että hoitoa saa juuri omassa kunnassa", Hilkka Huusko sanoo.
Lempi Vahtola on nyt sairaalajakson jälkeen Päivärinteen kuntoutussairaalassa.
Tunnelma on odottava, sillä Muhokselta hankittuun paikkaan hän ei haluaisi lähteä. Omaiset harkitsevat sitä, että Vahtola siirtyisi kotihoitoon.