WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Harri Haanpää pitää Huovista sodanjälkeisen kirjallisuuden keskeisenä humoristina, joka ei ollut pelkästään lempeä vaan joskus pirullisen ovela.
"Huovisella oli kanttia tarttua isoihinkin aiheisiin. Teoksillaan Veitikka ja Setä-Joe hän oli Suomessa ensimmäinen, joka käsitteli satiirisesti maailmanhistorian suuria diktaattoreja."
Haanpään mielestä esimerkiksi Arto Paasilinna ja monet muut nykyajan humoristit ovat Huoviselle paljon velkaa. Kirjailija Jari Tervo kertoo lukevansa Huovisen Lyhyitä erikoisia ja 80- ja 90-lukujen romaaneja yhä uudelleen ja uudelleen.
"Lyhyillä erikoisilla Huovinen perusti oman kirjallisuuden lajin, joka sijoittuu jonnekin novellin, pakinan ja mielikuvituksellisen kertomuksen välimaastoon. Hän oli suomen kielen mestari, jonka muistolle nostan mielelläni maljan", Tervo sanoi maanantaina muotokuvansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Kirjailija ja Gummeruksen toimituspäällikkö Tero Liukkonen on kirjoittanut teoksen Veikko Huovinen - Kertoja, veitikka, toisinajattelija (SKS 1997).
Kirjailijana Huovinen oli Liukkosen mielestä monipuolisempi kuin usein ajatellaan.
"Hän kirjoitti monentyyppistä kirjallisuutta, paljon satiirista ja humoristista, mutta myös vakavaa. Hän oli myös rohkea kirjailija ottaessaan 1970-luvulla vahvasti kantaa suomettumisen ajan ilmapiiriin."
"Ihmisenä Huovinen oli syrjäänvetäytyvä, ujo, vilpitön. Ja vaatimaton, mutta kuitenkin oman arvonsa kirjailijana tunteva."