Yhä useampi omistaja haluaa kuvauttaa rakkaan lemmikkinsä ammattilaisella. Lemmikkikuvien suosio on kasvanut viime vuosien aikana, kertovat oululaiset valokuvaajat Noora Slotte ja Piia Väyrynen. Asiakkaat haluavat ammattilaisen ikuistamaan nelijalkaisen ystävänsä monesta syystä, sanoo valokuvaaja Piia Väyrynen Studio Ollilasta.
– Lemmikkikuvien suosio on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Lemmikit ovat tänä päivänä ihmisille yhtä tärkeitä kuin lapset ja niistä halutaan valaistuja, laadukkaita kuvia, Väyrynen sanoo.
Väyrysen mukaan studiokuvausten suosio on noussut kaikissa kuvauksissa viime vuosien aikana. Kuvausten hintojen lasku on yksi syy.
– Studiokuvaus ei ole enää mikään yläluokan riitti merkkipäivinä, vaan se on arkipäiväistynyt. Kuvaukset eivät ole enää niin eksklusiivinen palvelu. Entistä suuremmalla ihmisryhmällä on varaa käydä kuvauksissa, Väyrynen pohtii.
Väyrynen arvelee, että sosiaalisen median kasvu on myös vaikuttanut kuvausten suosioon.
– Ihmiset haluavat jakaa somessa kuvia ja niiden kuvien halutaan olevan hyviä. Sinne halutaan hyvää materiaalia, joka kerää tykkäyksiä ja sydämiä.
Lemmikin persoonallisuus halutaan esille
Lemmikeistä halutaan persoonallisia muotokuvia, kertoo valokuvaaja Noora Slotte Studio P.S.V:stä. Kuvista halutaan välittyvän koiran persoonallisuuden.
– Jos koira on hirveän liikkuvainen, niin se voi hyppiä ja kieriä kuvissa. Tai jos koira on vanhus, eikä jaksa enää liikkua, otetaan muotokuvamaisia kuvia, hän kertoo.
Väyrynen on samaa mieltä. Vilkas lemmikki ei ole valokuvaajalle ongelma, hän sanoo.
– Lemmikin arkuus sen sijaan voi olla ongelmallista. Jos lemmikki pelkää ja jännittää, niin tilanne on haastava. Kuvaustilanne täytyy osata luoda sellaiseksi, että lemmikin on hyvä olla siinä, Väyrynen sanoo.
– Lemmikki ei saa olla kuvauksissa pelokas. Täytyy olla tuntuma, että koiralla on hyvä olla kuvauksissa, sanoo Slotte.
Kuvasta täytyy välittyä lemmikin luonne, sanoo Väyrynen. Usein asiakkaat toivovat lemmikkikuvilta samoja asioita kuin lasten muotokuvilta.
– Lemmikkien vanhemmat ovat samanlaisia kuin ihmislasten vanhemmat. He haluavat, että heidän oma pikku kullanmurunsa on mahdollisimman söpön ja ihanan ja rakastettavan näköinen kuvassa, kertoo Väyrynen.
Eniten studioissa kuvataan kissoja ja koiria. Väyrynen muistaa kuvanneensa myös kaneja, marsuja ja frettejä. Studiossa on myös käynyt joskus minihevonen.
– Siitä on tosin aikaa yli kymmenen vuotta. Eniten kuvataan koiria ja kissoja, hän sanoo.
Muotokuvaus ei ole sylikoirien yksinoikeus. Kuvauksiin tuodaan isoja ja pieniä rotuja tasaisesti, kertoo Slotte.
– Kuvauksissa käy erilaisia kotikoiria. Mitään eroa isojen ja pienten rotujen välillä ei ole. Myös hevosia kysellään joskus kuvattavaksi, hän sanoo.
Lapset ja lemmikit kuvataan samalla rutiinilla
Slotte ja Väyrynen molemmat vertaavat lemmikin kuvaamista lapsen kuvaamiseen.
– Eläinten ja lasten kuvaamisessa on paljon samaa. Lasta ei voi käskyttää, että ole siinä ja tee näin. Koirankaan ei voi olettaa pysyvän tietyssä asennossa pitkään, Slotte sanoo.
– Lemmikkien kärsivällisyys kuvaustilanteissa on vielä lyhyempi kuin 1-vuotiaan lapsen. Jos lapsi jaksaa keskittyä kuvaukseen puoli tuntia, lemmikin aika on siitä vielä puolet lyhyempi, Väyrynen sanoo.
Kuvaustilanteet voivat olla yhtä hässäkkää. Väyrysen mieleenpainuvimpia kuvauskokemuksia oli ranskanbulldog-pentueen kuvaaminen. Pentueessa oli 10 pentua.
– Kuvaustilanne oli hauska, koska studio oli aivan täynnä väkeä. Jokaiselle pennulle oli nimetty oma assistentti. Sen lisäksi studiossa oli siivooja ja kuvaaja, Väyrynen muistelee.