Eetu sanoi joo, Kalle sanoi joo, Hanna sanoi joo, isä sanoi joo, mutta äiti sanoi "ehdottomasti ei".
- Koiralla on huippuhyvä nenä, joka haistaa pelästyneen tai vihastuneen ihmisen. Kyllä kaikkien perheessä pitää haluta eläintä, eläinkouluttaja Tuire Kaimio herättelee. Pelon tai vihan tuoksujen ympäröimästä pennusta kasvaa toisenlainen kuin rakastavassa kodissa elävästä.
Lemmikin hankinta alkaa usein väärästä päästä. Perheenjäsenet listaavat lemmikiltä vaadittavia ominaisuuksia. Sen sijaan pitäisi miettiä millainen oma perhe oikeasti on: millaiset työ- tai opiskeluajat, mitkä harrastukset ja vapaa-ajanviettotavat. Pystyykö meidän perhe ylipäänsä huolehtimaan eläimestä?
- Kun tiedetään varmasti, että lemmikki on tervetullut, on aika tutustua eläimen lajityypillisiin tarpeisiin ja sen luonnolliseen elämänrytmiin. Lajilleen ominaisissa oloissa eläin voi hyvin.
Esimerkiksi koiralla on luontainen puremistarve, joka ei katoa kieltämällä. Sen on saatava järsiä ja pureskella, vaikka se söisi kuinka täyspainoista ruokaa.
Lapsi ei voi yksin vastata eläimestä
Tunnollisinkin lapsi väsyy lemmikin hoitamiseen muutamassa viikossa. Moni äiti vastustaa koiran hankintaa, koska aavistaa, että hän on juuri se perheenjäsen, joka käyttää sen ulkona vähintään kahdesti päivässä. Äiti ymmärtää, että vastuu eläimestä on aina aikuisen.
Kaikki lemmikit on totutettava käsittelyyn, kiinni pitämiseen, hoitamiseen ja kuljettamiseen, vaikka ne eivät pitäisi koskettelusta. Joidenkin eläinten eläinlääkäripelko voi Kaimion mukaan johtua siitä, että niitä ei ole totutettu näihin perusasioihin.
Myös perheen lapsille on opetettava oikeat käsittelytavat ja otteet. Heille on myös kerrottava, että eläin tarvitsee oman rauhallisen lepopaikan, jossa kukaan ei häiritse.
Löytökoirasta perheenjäsen
Koiranpennun luonnetta voi vain arvailla, kun taas aikuisen löytökoiran luonne on jo näkyvissä. Kaimio neuvoo löytökoiran hankkivia kysymään hoitajilta kaiken, mitä siitä tiedetään. Koiran historia ja sen reagointi eri tilanteisiin on hyvä selvittää ennen kotiin tuloa.
- Löytöeläin on usein hirveän kiltti ja rauhallinen pari kolme ensimmäistä viikkoa uudessa kodissa. Se voi myös käyttäytyä hiukan kummallisesti. Se alkaa olla oma itsensä vasta sitten, kun se on kotiutunut ja tuntee olonsa turvalliseksi, Kaimio selittää.
Löytöeläimillä on hyvin erilaisia taustoja. Osa on elänyt ankean nuoruuden ja kokenut kovia. Osa on saanut rakkautta ja huolenpitoa kunnes omistaja on sairastunut tai kuollut.
Oma lukunsa ovat koirat, joille etsitään uutta kotia tv-ohjelmissa.
- En osaa sanoa, vaihtavatko koirat kotia useammin kuin ennen. Minusta ohjelmat kertovat pikemminkin siitä, että vailla kotia olevat eläinraukat vetoavat ihmisiin.